Kiinteä laajakaistaverkko säilyttää ja luo yrittäjyyttä

Nopeat nettiliittymät hyödyttävät monia yrityksiä, mutta verkon rakennusvaiheessa eniten työllistyvät kaivinkoneurakoitsijat. Kuvassa Maanrakennus Dahlbackan työnjohtaja Juho Junttila. Yhtiö urakoi valokaapelia Kauhavalla torstaina. Kuva: Johannes Tervo

Pohjanmaalaisen teleyhtiön Anvian varatoimitusjohtaja Harri Suokko näkee maaseudun asuttuna pysymisellä, yrittäjyydellä ja nopeilla tietoliikenneyhteyksillä selvän yhteyden.

"Kilpailukyvyssä Vaasan seutukunta peittoaa jopa Helsingin. Ei se tietenkään ole laajakaistan ansiota, mutta nopeat yhteydet ovat yksi selittävistä tekijöistä", hän sanoi Finnet-liiton seminaarissa syyskuun puolivälissä.

Vaasan seutukunta oli kesällä tehdyssä Viestintäviraston selvityksessä maan kärkeä kiinteissä nopeissa liittymissä.

"Pohjanmaalla on paljon eläviä pikkukyliä. Kun lapsiperheet haluavat asua maalla, kyliin syntyy yhteyksien ansiosta myös uusia pienyrityksiä", Suokko havainnoi.

"Ja on noilla urakoilla viime vuosina aika monta kaivuria maksettu pois tai lyhennetty."

Anvia on tasaiseen tahtiin kuiduttanut paitsi Vaasan myös Seinäjoen ja Kokkolan taajamia ja kaupunginosia. Kaksi viime mainittua ovat laajentuneet kuntaliitosten ansiosta useampaan kertaan, mistä syystä kuituverkon kattavuus ei ole vielä yhtä korkea kuin Vaasan seudulla.

Kun puolet talouksista ostaa liittymän, rakentaminen pystytään hoitamaan ilman tukia. Anvia ei siten ole Suokon mukaan käyttänyt julkista tukea runkoverkkojen laajentamiseen, vaikka siihen olisi osalla alueesta ollut mahdollisuus.

Vastaava huomio on kylien elinvoiman ja tiedonsiirron kohtalonyhteydestä on tehty Kouvolassa ja Iitissä toimivassa Kymijoen kyläkuitu -osuuskunnassa. Sen toimitusjohtaja Jarno Laitinen, joka on myös Suomen seutuverkot ry:n puheenjohtaja, listasi puolisen vuotta sitten liittymän ostaneet yrittäjät. Toimialoja löytyi kahdesta kunnasta peräti 15.

Puhtaasti yrityksen nimiin eli y-tunnuksella on rekisteröity reilu 10 prosenttia toistaiseksi rakennetuista 2 100 liittymästä. Siitä puuttuvat kuitenkin toiminimet ja maatilat, koska niistä monet hankkivat liittymän perheen nimiin, Laitinen muistuttaa.

Lisäksi kiinteä laajakaista on luonnollisesti välttämätön myös kunnille sekä paikalliselle energiayhtiölle. Eikä kännykkäverkkokaan pysy pystyssä ilman taustalla toimivaa kiinteää runkoverkkoa.

Laitinen on kylätilaisuuksissa havainnut, että etenkin eläkeikää lähestyvistä osan on edelleen vaikea ymmärtää nopeiden tietoyhteyksien merkitystä.

Heille pitää maalata tulevaisuuden kuva. Jos lapset tai lapsenlapset haluavat asuttaa taloa, aloittaa siinä yrityksen tai jos taloa myydään, kiinteä liittymä on ratkaiseva.

Kymijoen kyläkuitu onkin lähtenyt myymään verkkoliittymiä kodista kotiin. Myyjinä toimivat paikalliset nuoret, jotka tunnetaan ja joihin luotetaan.

"Hirveän hyvin heidät on otettu vastaan. Rakentamiimme verkkoihin on sen ansiosta lähtenyt mukaan 60–80 prosenttia talouksista", Laitinen kertoo.