Talouskasvulle on luotava pohjaa
Eduskunta aloitti eilen ensi vuoden talousarvion käsittelyn. Kaikille on varmaankin selvää, että Suomen talous on syvissä vaikeuksissa. Huolimatta siitä, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on pyrkinyt jo parin vuoden ajan leikkaamaan menoja ja nostamaan veroja, painuu valtiontalous entistä syvemmälle.
Julkisen talouden ongelmaa pahentaa osaltaan se, että kunnat velkaantuvat valtion kanssa samaan tahtiin. Osan kuntien velkaantumisesta voi laittaa valtiovallan piikkiin, koska valtio on siirtänyt ongelmiaan kunnille leikkaamalla valtionosuuksia. Jos koko julkisen sektorin menoja aiotaan pienentää, pitää leikata ennennäkemättömällä tavalla kuntien tehtäviä.
Valtio ottaa tänä vuonna lisää velkaa yli yhdeksän miljardia euroa. Budjettiesityksen mukaan ensi vuonna velka lisääntyy 6,7 miljardia euroa. Lisävelkaa tarvitaan roimasti, vaikka ensi vuoden budjetin loppusumma on prosentin verran pienempi kuin kuluvan vuoden varsinainen budjetti.
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna puoli prosenttia.
Kasvava velkataakka ja miinusmerkkinen tai hidas kasvu ovat yhdessä tuhoisa yhdistelmä. Jos talous supistuu, suhteellinen velkamäärä kasvaa, vaikka lisävelkaa ei otettaisikaan.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Vaikka Suomi on jatkossakin yksi vähiten velkaantuneista euromaista, niin rajan rikkominen on merkityksellinen, koska velkamäärä ylittää EU-sopimuksissa määritellyn julkisen velan enimmäismäärän.
Tähän saakka olemme voineet edes hieman ylpeillä sillä, että Suomi on harvoja euromaita, joiden julkisen velan määrä on mahtunut yhdessä sovittuihin kriteereihin. Näillä näkymin Suomi liittyy enemmistön joukkoon.
Matala yleinen korkotaso ja Suomen hyvä luottoluokitus pitävät onneksi valtion lainojen korot erittäin maltillisena. Jos ja kun talouskasvu lähtee maailmalla ja erityisesti Euroopassa reippaampaan kasvuun, nousevat myös korot. Sadan miljardin euron lainapotissa prosenttiyksikön nousu tietää miljardi euroa lisää korkomenoihin.
Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous. Jos suomalainen teollisuus ei ole iskukunnossa talouden lähtiessä maailmalla kasvuun, on tiedossa vakavia ongelmia. Nyt olisi oikea aika investoida ja pitää huolta sekä tuotantolaitoksista että työntekijöistä. Kvartaaliajattelulla ei varauduta tulevaan kasvuun.
Viimeaikaiset uutiset kertovat kuitenkin aivan jotakin muuta. Tehtaita suljetaan ja kokonaisia toimialoja uhkaa katoaminen. Mitä Suomesta tulevaisuudessa viedään?
Synkkien talousuutisten keskeltä löytyy kuitenkin myös hyviä uutisia. Suomen Yrittäjien viime viikolla julkistaman pk-barometrin mukaan pienet ja keskisuuret yritykset uskovat talouden kääntyvän nousuun. Työntekijöistä halutaan pitää kiinni, koska heitä tarvitaan tulevana nousukautena.
Jos hallitus ja eduskunta haluavat saada Suomen nousuun, pitää nyt panostaa vahvasti tulevaisuuteen. Kysymys ei ole pelkästään rahasta, vaan ennen kaikkea asenteista. Akseli on saatava pyörimään nopeammin kuin vekseli.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
