STTK:n Palola perää palkkamalttia: Mopo ei saisi karata käsistä

STTK-lainen liitto on muun muassa maatalouslomittajia edustava Jyty, jonka sopimukset ovat voimassa vuoden 2018 tammikuun loppuun. Kuva: Kimmo Haimi

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola varoittaa tuijottamasta liikaa viime kuukausien talouden kasvuvauhtia ja perustamasta siihen syksyn työmarkkinaneuvottelujen palkkavaatimuksia.

"Luvut ovat hyviä, mutta pitäisi katsoa pidempiaikaista talouskasvua. Mopo ei saisi nyt karata käsistä", Palola kommentoi politiikan toimittajien tilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.

Palkankorotuksia vaaditaan ja tulee ilman muuta, Palola sanoo, mutta ei puhu eikä myönnä kuulleensa vielä omien liittojensa prosenteista. Palkkoihin ja muihin ehtoihin liittyvistä vaatimuksista päättävät keskusjärjestön sijasta liitot.

Palolan mukaan eurot ratkaisevat, koska prosenteilla ei voi maksaa kaupassa. Se tarkoittaa palkankorotuksen ja veroratkaisujen yhdistelmää.

Palkansaajapomon puheet palkkamaltista ennen syksyn liittokierrosta voivat kuulostaa kummallisilta, mutta taustalla lienee neuvottelurealismia ja ajatus työpaikkojen säilyttämisestä tiukempinakin aikoina.

Muistissa on, kuinka talouden vauhtivuosina 2007–2008 valtiovarainministeriö ennusti Suomelle vielä alkuvuonna 2008 lähes kolmen prosentin talouskasvua, ja sillä perusteella nostettiin myös hoitoalan palkkoja. Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin ei ensin arveltu koskettavan Suomea kovinkaan pahasti, mutta toisin kävi ja hoitoalan palkankorotukset maksoivatkin lopulta 12 prosenttia.

Nyt näyttää valoisalta, ainakin hetken. Danske Bank ennusti keskiviikkona Suomen talouskasvuksi tälle vuodelle 2,8 prosenttia, mutta ensi vuodelle 1,5 prosenttia eli kyseessä on "lähinnä pyrähdys".

Julkisen puolen työntekijät haluavatkin nyt korvausta leikatuista lomarahoista ja palkatta lisätystä työajasta.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund on povannut tulevasta kierroksesta "rahakkainta neljään vuoteen".

STTK-lainen Jyty on vaatinut julkisen puolen palkkakuopan korjaamista.

Opettajien etujärjestö OAJ on jo ilmoittanut tavoitteekseen "satojen eurojen korotuksen" peruspalkkoihin ja maisteritason suorittaneille vähintään 3 000 euron peruspalkkaa.

Ammattiliitto Pron mukaan ostovoiman säilyttäminen edellyttäisi 0,7 prosentin palkankorotuksia ja sen parantaminen isompia.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL on puhunut "useiden prosenttien" korotuksista. Myös Paperiliitto on vaatinut "selviä" korotuksia.

Maan hallitus on lähempänä nollalinjaa, sillä työttömyys on viime aikojen paremmasta kehityksestä huolimatta korkea eikä hallituksen työllisyystavoite 72 prosentin työllisyysasteesta toteudu.

Työnantajapuolella EK:n puheenjohtaja, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila on pitänyt suomalaistenpalkkoja jo nyt 10–15 prosenttia liian korkeina.