Kuhmon Tytti Määttä kaipaa rajaseudulle omaa aktiivista yhteistyöverkostoa

Rajaseudun kaupungeilla ja kunnilla on samanlaisia omaehtoisen kehittämisen intressejä, jotka liittyvät rajan läheisyyteen ja rajan ylittävään yhteistyöhön, muistuttaa Tytti Määttä. Kuva: Miska Puumala

Paikallinen rajaseututyö ja yhteistyö kuntien välillä sekä valtakunnan rajan yli on jäänyt useinkin pienten kuntien ja kaupunkien harteille, pohtii Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä MT:n vieraskolumnissaan.

Määttä kirjoittaa, että viime kesänä joukko Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajaseutukuntia päätti hakea yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriöltä rahoitusta verkostoyhteistyön kehittämiseksi. Rahoitusta ei saatu, mutta kuntien yhteinen tahtotila rajakuntien kehittämisverkoston luomiseen on olemassa.

Vaikka välimatkat ovat pitkiä, rajaseudun kaupungeilla ja kunnilla on samanlaisia omaehtoisen kehittämisen intressejä, jotka liittyvät rajan läheisyyteen ja rajan ylittävään yhteistyöhön.

"Rajakuntien verkoston toiminta kytkeytyisi kansallisiin strategioihin ja linjauksiin kuten aluekehittämispäätös ja seutukaupunkiohjelma", Määttä toteaa.

"Suomessa on tyypillistä, että aluekehittämistä tehdään maakunnittain. Maakuntien kuntien ja toimijoiden yhteistyö on vahvaa ja kannatettavaa, mutta samalla tärkeät rajaseutujen teemat voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Rajaseutujen kunnilla on monia yhteisiä kehittämisen teemoja, mutta vakiintuneet yhteistyöfoorumit eivät alueellamme juurikaan tue rajakuntien yhteistä toimintaa."

Rajakuntien aiempaa vahvempi verkostoituminen voisi Määtän mukaan kasvattaa yhteistä osaamispääomaa ja luoda rajakuntien välille matalan kynnyksen keskustelufoorumin yhteisten aluekehittämistä tukevien kehittämishankkeiden valmistelua ja laajempien hankekumppanuuksien luomista varten.

"Viime hallituskaudella järjestettiin kerran rajakuntien rajakuntafoorumi. Tällaiselle toiminnalle olisi iso tarve Suomessa, jotta rajaseutujen erityisteemat tulisivat paremmin esille ja niistä käytäisiin kansallista keskustelua. Tarvitsemme kansallisesti ministeriötason kiinnostusta siihen, miten rajayhteistyötä kehitetään ja miten rajaseutujen elinvoimaa kansallisesti voidaan edistää", Määttä vaatii.