Ruotsin vaaleista tulossa tiukka taisto
TUKHOLMA (MT)
Ruotsissa sunnuntaina järjestettävien valtiopäivävaalien tulos on kaikkea muuta kuin selvä. Ero hallituspuolueiden porvarillisen liittoutuman ja punavihreän haastajablokin välillä on kaventunut. Keskiviikkona se oli enää 3,6 ja torstaina taas 6,2 prosenttia, kun se on ollut yli kymmenenkin.
Kokoomuksen, liberaalien, keskustan ja kristillisten muodostamalla porvarileirillä on nyt noin 41 prosentin ja demarien, vihreiden ja vasemmistopuolueen punavihreillä 46–47 prosentin kannatus.
Hallituspuolueista keskusta on kirinyt tällä viikolla kovaa, yli vuoden 2010 kannatuksensa. Syynä pidetään 31-vuotiaan puheenjohtaja Annie Lööfin onnistuneita tv-esiintymisiä. Kannatus on yli seitsemän prosenttia eli reilusti yli vaaditun neljän, jotta ei putoa valtiopäiviltä.
Pääpuolueiden kannatus kuitenkin junnaa. Pääministeri Fredrik Reinfeldtin johtamaa kokoomusta kannattaa 21 ja Stefan Löfvenin sosialidemokraatteja 29 prosenttia kansasta.
Demarin vaalihevosia ovat olleet ruotsalaisen koulun alennustila, koulujen ja palveluiden yksityistämisen pysäytys sekä työllisyys. Myös porvarileiri haluaa panostaa opetukseen, mutta ei kivan puuhailun vaan oppimisen edistämiseksi.
Demarit aikovat maksaa parannukset korottamalla veroja, mikä osuisi parempituloisiin ja teollisuuteen.
Liittoumien pienet puolueet ovat kasvaneet. Isompien kannattajat ovat saattaneet alkaa tukea niitä, jotta ne eivät putoaisi valtiopäiviltä ja tekisi tilaa maahanmuuttovastaiselle ruotsidemokraateille.
Osa äänestäjistä miettii myös, saako Löfven muodostettua punavihreällä blokilla hallituksen. Nykyinen hallitus voi vaikuttaa vakaammalta valinnalta, Novus-tutkimuslaitoksen tutkija Torbjörn Sjöström sanoo.
Viimeiset päivät ratkaisevat vaalit, sillä epävarmoja on lähes kymmenen prosenttia.
”Jos hallituksesta näyttää tulevan heikko, kruunu voi heiketä”, sanoo Nordean pääekonomisti Annika Winsth Tukholmasta MT:lle.
”Heikko” tarkoittaa nykyistä heikompaa vähemmistöhallitusta tai vaikeuksia hallituksen muodostamisessa tai budjetista sopimisessa.
Budjetti tehdään viimeistään marraskuussa, mutta kruunu voi heiketä jo ensi viikolla. Se tarkoittaisi, että Suomen vienti Ruotsiin vaikeutuisi ja kisa ruotsalaisten tuotteiden kanssa maailmalla kovenisi.
Keskustan vaaliteemana on ”lähellä viljelty politiikka”, mutta maaseutu ja ruoka-asiat ovat vaaleja seuranneiden mielestä jääneet taka-alalle.
Niinpä sosialidemokraatit vaativat, että maaseudulle on saatava työpaikkoja, siellä pitää voida asua, ampua susia, vetää laajakaistaa, päästä apteekkiin vuorokaudessa, lisätä luomuviljelyä 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja edistää hevosyrittämistä.
”Mutta he ovat tiukentamassa työllistämistä haittaavaa yritysveroa ja menossa vihreiden kanssa samaan hallitukseen, jolloin maaseudulla kiristyvät energia- ja liikenneverot”, vastaa keskustan valtiopäiväehdokas Hannes Hervieu.
”Me pidimme maaseutu- ja ruoka-asioita vahvasti esillä EU-vaalikampanjassa.”
Hervieu on keskustan opiskelijajärjestön puheenjohtaja ja asetettu neljännelle sijalle puolueen listalla Tukholmassa. Läpimeno on lähellä, jos keskustan noste pitää.
MT:n kadulla tavoittama maatalousministeri Eskil Erlandsson (kesk.) kertoo olevansa tyytyväinen kauteensa, ja ruotsalaisella talonpojallakin menee ihan hyvin.
”Rationalisointi etenee, mutta lisää pitää tehdä, erityisesti oman ruuantuotannon lisäämiseksi”, hän huikkasi ennen vetäytymistään ministeriautoon.
Ruotsi tuo puolet syömästään ruuasta.
Nato-jäsenyys ei näytä olevan vaaliteema eikä yhtä herkkä asia kuin Suomessa. Siitä voidaan puhua noin tunnin kuluttua, kun muut asiat on käyty läpi, sanoo vaaleja seurannut toimittaja.
Porvarihallituksessa löytyisi kannatusta jäsenyydelle, mutta punavihreässä ei, joten asialla ei hätäillä. Enemminkin katsotaan, mitä Suomi tekee. Myös Ruotsi allekirjoitti hiljattain yhteistyösopimuksen Naton kanssa.
Venäjän ja Ukrainan tilanne on kuitenkin aiheuttanut sen, että palkka-armeijaan siirtyneessä Ruotsissa on alettu haikailla paluuta yleiseen asevelvollisuuteen ja hallitus päätti hankkia viime töinään lisää hävittäjiä ja sukellusveneitä. Ne tosin myös työllistävät.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
