ajankohtaista luonnossa Kohti kevättä
Päivä pidentyy ja maaliskuu näyttää maata. Kuluvana vuonna kevätpäiväntasaus ajoittuu keskiviikkoon 20. maaliskuuta, jonka jälkeen aurinko siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle.
Tämän mahdollistavat maapallon kiertorata auringon ympäri sekä noin 23 asteen kallistuskulma. joiden ansiosta voimme nauttia neljästä vuodenajasta.
Tasauspäivänä päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä koko maapallolla. Pohjoisella pallonpuoliskolla kevätpäiväntasaus tarkoittaa sitä, että valoisa aika alkaa lisääntyä auringon hivuttautuessa kohti kravun kääntöpiiriä, pohjoisinta leveysastetta, johon aurinko voi paistaa kohtisuoraan.
Kansanperinteessä kevätpäiväntasaus eli Pentin päivä oli vuoden kuivin päivä. Silloin valmistettiin onget ja uistimet kesäksi. Kurki otti lentoasennon kohti pohjoista valmistautuen palaamaan pesimäseuduilleen.
Jos teeri aloitti soitimen ennen kevätpäiväntasausta, se tiesi lumisateita. Pohjanmaalla Pentin päivää sanottiin Mato-Pentiksi, jolloin karjaa ei päästetty jaloittelemaan. Kansa uskoi, että madot eli käärmeet nousivat silloin päivää paistattelemaan, ja se olisi tietänyt onnettomuuksia kesälaitumille.
Maaliskuun 25. päivänä eli Marian päivänä kansa ennusti ahkerasti tulevan kevään säätä. Silloin sanottiin: ”jos ei Marja maata näytä, ei huhtikuussa kesää tule” ja ”jos on Maariana lunta katolla, on sitä Jyrkinä kannon päässä”.
Kevään merkitys ei ole muuttunut vuosisatojen kuluessa, se on myös meidän aikanamme uuden alku, valon ja kasvun juhla, lupaus ja toivo kesän runsaudesta.
SARI KANTINKOSKI
Kirjoittaja opiskelee
luontokartoittajaksi.
Hän kertoo ajankohtaisista
luontoasioista tällä palstalla
noin kahden viikon välein.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
