Tieteellä rahaa — Valion tutkimuslaboratoriosta sata vuotta merkittäviä suomalaiskeksintöjä

Tutkija Sanna Ylisjunttila-Huusko on ottamassa voinäytettä leivontateknisiä ominaisuuksia mittaavaa taivutuskoetta varten. Kuva: Tuulikki Viilo

Valion johtokunta näki tutkimuslaboratoriota perustaessaan, että tuotekehityksessä tieteen yhdistäminen kaupallisuuteen on kaiken perusta, sanoo Valion toimitusjohtaja Annika Hurme.

"Valio on ammentanut innoituksensa tuotekehityksestä, ja niin on tänäkin päivänä."

Hurme nostaa esiin myös puhtaan raaka-aineen merkityksen. "Ilman puhdasta raaka-ainetta ei synny kunnon tuotetta."

Sadan vuoden aikana Valion tutkimuslaboratoriosta, nykyisestä Valion T & K:sta on tullut useita maailmanluokan innovaatioita. Uusimpia on ValSa-maitosuola, jossa hyödynnetään juuston valmistuksen oheistuotteena saatavan heran mineraaleja. "Odotamme siltä paljon", sanoo Hurme.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitys ei ole vähentynyt sadassa vuodessa, sanoo Valion tuoteryhmistä ja T & K:sta vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi.

"Koko tuotantoketjun jatkuvasti kehittyvä ympäristöystävällisyys, hyvinvoivat eläimet ja terveelliset, hyvänmakuiset elintarvikkeet ovat tutkimusstrategian painopisteessä. Niiden on oltava myös tulevina vuosikymmeninä keskeisiä panostusalueita tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassamme", Salusjärvi sanoo.

Merkittävin henkilö Valion laboratorion historiassa on ollut siellä vuonna 1919 elämäntyönsä aloittanut kemisti Artturi Ilmari Virtanen. Hän johti laboratoriota vuodesta 1921 lähes 50 vuoden ajan.

Virtasen merkittävimmät keksinnöt olivat AIV-rehu ja voin säilyvyyttä parantava AIV-voisuola, jotka tuottivat hänelle Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1945.

A. I. Virtasen jalanjäljillä Valion tuotekehitys on tuonut markkinoille niin laktoosittomat tuotteet kuin Gefilus-maitohappobakteerituotteiston. Uusimmat innovaatiot ovat ValSa-maitosuolan ohella aiempaa vähäsokerisemmat välipalat.

Tutkimuksessa on paneuduttu myös lietelannan ravinnekierron tehostamiseen. Patentoidussa lietelantakeksinnössä lietelanta prosessoidaan vedeksi, lannoitejakeiksi ja biokaasuksi.

Kaiken kaikkiaan Valiolla on hallussaan 351 patenttia 50 patenttiperheessä 50 maassa. Viime vuonna Valio käytti tutkimukseen, tuotekehitykseen ja laadunvarmistukseen 26,5 miljoonaa euroa.