Musiikki lisää empatiaa – mutta niin voi lisätä jalkapallokin

Tutkimuksissa on selvinnyt, että mitä aikaisemmin lapset alkoivat soittotunneilla, sitä paremmat empatiapisteet he saivat aloittaessaan koulua. Kuva: Aki Paavola

Tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä musiikin harrastamisen ja empatian yhteydestä. Empatia tarkoittaa myötäelämisen kykyä.

On tutkittu esimerkiksi, että mitä aikaisemmin lapset ovat alkaneet käydä soittotunneilla, sitä paremmat empatiapisteet he saivat aloittaessaan koulua.

"Samaan päästään toki hyvin monenlaisella vuorovaikutuksellisella musiikillisella toiminnalla esimerkiksi päiväkodissa", sanoo aivotutkija Mari Tervaniemi. Hän toimii Helsingin yliopiston koordinoiman Cicero Learning -verkoston tutkimusjohtajana.

Vauvatutkimuksessa musiikin on havaittu parantavan lasten yhteistyökykyä. Lasta pomputettiin musiikin tahtiin ja hän sai katsella eri tavoin liikehtiviä aikuisia. Lapsi osoitti empatiaa samassa rytmissä liikkunutta aikuista kohtaan ja auttoi häntä, Tervaniemi kertoo.

Tulevaisuustutkija Markku Wilenius Turun yliopistosta lukee empatian yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Hänet valittiin hiljan Dubain tulevaisuutta rakentavan akatemian dekaaniksi.

"Tähänastisissa kulttuureissa on nähty, että kun empatiaa riittää, hyvin erilaiset kulttuuriset ja etniset taustat elävät ihan herttaisesti yhdessä. Mutta jos ymmärrystä ei riitä, seuraa konflikteja."

Wileniuksen mukaan empatialla on ollut kautta historian merkittävämpi rooli, mitä yleisesti ymmärretään.

"Ihmiskunta on kehittynyt aina, kun empatiaa on ollut riittävästi. Se on ollut käyttövoima kulttuureille."

Empatia opitaan jo lapsena, mutta ei sen kehittäminen Wileniuksen mukaan mahdotonta senkään jälkeen ole.

"Varhaiskasvattajat tietävät, että ihan sillä elämän ensimmäisellä vaiheella on iso merkitys."

Mari Tervaniemi pohtii, että erityisesti tanssilla voisi olla samankaltaisia vaikutuksia kuin musiikin harrastamisella.

"Tanssissa pitää jatkuvasti monitoroida toista ja sopeutua hänen liikkeisiinsä. Tuoreehkossa australialaistutkimuksessa havaittiin myös, että capoeiraa yhdessä harjoitelleiden lasten kulttuuriset ennakkoluulot toisiaan kohtaan oikein rapisivat."

Tervaniemi harmittelee, että lasten usein luontainen innostus musiikin mukana liikkumiseen karisee koulussa, kun tanssia ei liiemmin harjoiteta. Positiivisina poikkeuksina hän mainitsee vantaalaisen Kartanonkosken koulun Koko koulu tanssii -ohjelman ja Vesalan koulun maksuttomat iltapäiväkerhot Helsingissä.

Tervaniemi huomauttaa, ettei musiikki välttämättä ole silti ylivertainen moniin muihin harrastuksiin verrattuna empatian kehittämisessä.

"Kysymys on myös siitä, mitä emme ole vielä tutkineet. Tarvittaisiin samanlaista tutkimusta esimerkiksi joukkueurheilusta ja näytelmäkerhoista."

Tervaniemi pohtii, että esimerkiksi jalkapallossa on samoja elementtejä, jotka tekevät musiikin ja ehkä myös tanssin harrastamisesta empatiaa lisääviä.

"On toisen toiminnan ennakoimista ja sen sietämistä, että toinen tulee iholle. Samalla opetellaan joukkuehenkeä ja totutellaan toistemme erilaisuuteen."

Jalkapallossa myös harrastamisen kynnys on eritaustaisille ihmisille usein matalampi kuin musiikissa.

"Itkettää, ettei moninaisuus ole yltänyt musiikkioppilaitoksiin samassa määrin kuin vaikkapa urheiluun."

Tervaniemi sanoo, että tutkimusasetelmat ovat olleet resurssien puutteessa hyvin rajallisia, minkä vuoksi hän olisi varovainen tekemään lopullisia johtopäätöksiä myöskään musiikin ainutlaatuisuudesta empatian kehittäjänä.

"Liian monet tutkimukset musiikin positiivisista vaikutuksista ovat olleet sellaisia, että on verrattu musiikinharrastajia sellaisiin ihmisiin, jotka eivät harrasta mitään."

Brittiläinen 30  000 aikuisen kyselytutkimus vuodelta 2017 tutki hyvin laajasti eri asioiden harrastamisen ja empatian yhteyksiä.

"Tiedetään, että lukeminen kehittää empatiaa, mutta siinä selvisi aika vakuuttavasti, että taideharrastuneisuus ylipäänsä ennusti suurempaa empaattista käytöstä."

Minkä tahansa taideharrastuksen yhteys empatiaan oli tutkimuksessa huomattavasti vahvempi kuin minkään muun harrastuksen, sukupuolen tai vaikkapa tulojen.