Uutistausta Saksa haluaa lisää puolustusyhteistyötä
Kylmän sodan päättyminen ja Euroopan velkakriisi yhdessä ovat vähentäneet EU-maiden kiinnostusta investoida puolustukseen. EU-maiden yhteenlasketut puolustusbudjetit ovat pienentyneet 2000-luvulla noin 20 prosenttia.
EU:n parlamentin ulkoasiainvaliokunta julkaisi toukokuussa 2015 mietinnön, jonka mukaan puolustusmäärärahojen leikkaaminen asettaa kyseenalaiseksi niin kansallisen kuin EU:nkin turvallisuuden.
EU-maiden 28 puolustusministeriötä käyttävät vuodessa 190 miljardia euroa puolustusmenoihin.
Ukrainan-Venäjän konfliktista käynnistynyt turvallisuuspoliittinen kriisi korostaa kuitenkin tarvetta huolehtia EU-maiden asevoimien pelotevaikutuksesta.
Saksa on noussut voimakkaammaksi ulkopoliittiseksi toimijaksi Euroopassa kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Osaksi oman, entistä vaikutusvaltaisemman kriisidiplomatiansa ansiosta. Osaksi koska perinteisten sotilasmahtien, Ranskan ja Britannian, rooli on heikentynyt.
Saksassa valmistellaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) nostamista kärkiaiheiden joukkoon kesäkuun lopun Eurooppa-neuvoston kokouksessa.
Saksan hallitus ei kuitenkaan suunnittele EU:n yhteistä armeijaa. Berliini ajaa entistä voimakkaammin EU-maiden keskinäiseen yhteistyöhön sekä yhteensopivaan aseistukseen perustuvaa turvallisuusstrategiaa. Sotilasyhteistyötä valmistelevien Suomen ja Ruotsin kannalta löytyy Berliinin aloitteissa kiinnostavia vinkkejä.
Eräät EU-maat ovat kääntäneet sotilasbudjettien suunnan takaisin nousuun. Ruotsi lisää 2016–2020 sotilasmenoja 1,1 miljardilla eurolla. Ranska kasvattaa puolustusbudjettia lähes neljällä miljardilla eurolla.
Saksan yhteistoimintamallissa ei Nato-jäsenyys, tai sen puute, ole ratkaiseva seikka. Pääasia on löytää käytännöllisiä muotoja liittää eurooppalaisten puolustusvoimien resursseja yhteen. Jokaisella maalla ei tarvitse olla esimerkiksi omia täysin varusteltuja panssarijoukkoja.
Alankomaiden armeijan 43. motorisoidun prikaatin panssarivaunut siirretään miehistöineen Saksan puolustusvoimien Bundeswehrin komentoon. Jo aikaisemmin integroitiin Alankomaiden kuninkaallisen armeijan maahanlaskujoukkojen 11. prikaati Saksan lipun alle.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun suvereenin eurooppalaisen maan sotilasyksikkö sulautettiin osaksi toisen maan puolustusvoimia. Puolan ja Tanskan kanssa Saksa on perustanut yhteisen esikunnan Puolan Szczeciin ja siirtänyt sinne omia sotilaitaan.
Saksa hakee myös asejärjestelmien suunnittelua varten eurooppalaisia koalitioita. Yhdessä Ranskan kanssa on kehitteillä uusi tiedustelusatelliitti (CSO). Ranskan ja Italian kanssa yhteiseltä suunnittelupöydältä valmistuu miehittämätön tiedustelulentokone, niin sanottu drone.
Toki Saksa on virinnyt kohentamaan myös omaa, pahoista teknisistä ongelmista kärsinyttä armeijaansa. Puolustusministeri Ursula von der Leyenin (CDU) kahdeksan miljardin euron hankintalistalla ovat uuden sukupolven ilmatorjuntajärjestelmä sekä uusi merivoimien taistelualus tyyppiä MKS180.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
