Lukijalta: Kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen

Varusmiehiä ampumaharjoituksissa. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen sanoi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa 4.3., ettei kaksi prosenttia Nato-maiden puolustuspanostuksista riitä Ukrainan tukemiseen. Heti kohta pääministeri Petteri Orpo loihe lausumaan, että läntisen Etelä-Euroopan mailla on tehtävää, mutta Suomi on hoitanut oman osuutensa ja meillä on vahva kansallinen puolustus.

Kuinka olemme tämän saavuttaneet? Käyttämällä parikymmentä vuotta noin 1,6 prosenttia. Kuinka me voimme olla niin paljon tehokkaampia kuin kaikki muut? Vastaus: Ei mitenkään.

Kenraali Kivinen tietää Suomen Puolustusvoimien varustamis- ja koulutustason huomattavasti paremmin kuin nykyinenkään pääministeri. Meillä on hyvä ”ensi käden nyrkki”, mutta sen jälkeiset toimet vaativat merkittävää osaa valmiuslain ja puolustustilalain käyttöönotosta – kuukausia etukäteen.

Uutisissa nähty haastattelu ajoneuvojen ottamisesta Puolustusvoimille ehkä avasi osan silmät sille, mistä merkittävä osa puolustuskyvystämme muodostuu: siviilimateriaalista, siviili-infrastruktuurista sekä ajoneuvo- ja työkonekalustosta.

Mitä sillä noin 1,6 prosentilla saatiin? Saatiin auttavasti ammuksia, aseita ja koulutettua reserviä torjumaan hyökkäys, jotta liikekannallepanolle on riittävästi aikaa.

Kuinka olimme varautuneet pidempään kuin muutaman viikon sotaan? Ehkä vastaus löytyy siitä, että Nammo-Lapuan ammustuotanto on jo kaksinkertaistettu ja parin vuoden kuluessa sen on tarkoitus kasvaa viisinkertaiseksi. Kaikkea lisätuotantoa ei liene suunniteltu Ukrainan tukemiseen tai myyntiin.

Ilmavoimien tuleviin F-35-hävittäjiin päätettiin juuri hankkia JDAM- ja SDB 1 -pommeja. Syynä ei liene pelkästään se, että uudet hävittäjät vaativat erilaiset pommit kuin F-18-Hornetit?

Uskottavan itsenäisen puolustuskyvyn mantraa on toisteltu vuosikymmeniä. Milloin olemme pärjänneet yksin? Ei vapaussodassa, ei talvisodassa eikä jatkosodassa. Naton jäsenenä emme ole yksin. Nyt Puolustusvoimain komentajan jäädessä reserviin hän voi merkittävästi vapaammin lausua omia tietoon perustuvia mielipiteitään.

Pekka Ahonen

Kuopio