Suomi käyttää puolustusmenoihinsa tänä vuonna 6,2 miljardia euroa − nämä asiat selittävät asiantuntijan mukaan historiallisen suurta budjettia
Puolustusministeriö päätti joulukuussa 2023 yli kaksinkertaistaa raskaiden ampumatarvikkeiden kotimaisen tuotantokapasiteetin.
Nammon tehtaalla Sastamalassa valmistetaan muun muassa tykistökranaattien kuoria. Tuotanto peräti viisinkertaistuu tehtaalla lähivuosina. Kuva: Rami MarjamäkiUkrainan täysimittaisen sodan alkamisen jälkeen eduskunta päätti kasvattaa puolustusbudjettia 2,2 miljardilla eurolla aikavälillä 2023–2026.
”Suurin osa tästä rahasta käytetään materiaalihankintoihin, joiden painopisteenä ovat ampumatarvikkeet. Kokonaisuutena tämän vuoden puolustusbudjetti on noin 6,2 miljardia euroa, josta materiaalihankintoihin, pois lukien F-35-hävittäjähankinta, kohdistetaan 1,5 miljardia euroa”, puolustusministeriön viestintäasiantuntija Ronni Läpinen kommentoi MT:lle.
Vuoden 2024 puolustusbudjetista F-35 hankintaan on varattu Läpisen mukaan noin 1,5 miljardia euroa.
Ampumatarviketuotantoa on Suomessa lisätty Ukrainan sodan syttymisestä lähtien.
”Tuotantoa on kasvatettu noin viisinkertaiseksi sotaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Lisäksi puolustusministeriö päätti joulukuussa 2023 yli kaksinkertaistaa raskaiden ampumatarvikkeiden kotimaisen tuotantokapasiteetin”, Läpinen kertoo.
Puolustushankinnat lähtökohtaisesti kilpailutetaan. Suomella on käytössä asejärjestelmiä useilta eri kansainvälisiltä puolustusyrityksiltä.
”Puolustusvoimilla ja Nammolla on strateginen kumppanuussopimus, jonka nojalla puolustusvoimat hankkii keskeiset ampumatarvikkeet ja ylläpitää huoltovarmuuskriittistä tuotantoa kotimaassa”, Läpinen toteaa.
Suurin yksittäinen käynnissä oleva hanke on F-35 monitoimihävittäjien hankinta. Hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa, josta monitoimihävittäjien, aseistuksen, varaosien, vaihtolaitteiden, koulutusvälineiden sekä muiden järjestelmien ja palveluiden hinta on noin 9,4 miljardia euroa.
”Tuotantoa on kasvatettu noin viisinkertaiseksi sotaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.” Ronni Läpinen
Suomen puolustusmenot olivat vuonna 2023, ennen kuin Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin, noin 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen.
2021, ennen Ukrainan täysimittaisen sodan alkamista, Suomi käytti noin 2,1 prosenttia BKT:staan puolustusmenoihin.
”Vuoden 2024 talousarvion mukaan nykyinen prosentti on 2,3”, Läpinen sanoo
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteerin Tuija Karangon mukaan Suomen puolustusbudjetti on tällä hetkellä historiallisen suuri.
”Summa selittyy paljolti hävittäjähankinnan sekä laivuehankinnan kuluista.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








