Maaseutunuorten vallankumous ei pelota
Halu parantaa maailmaa kuuluu nuoruuteen.
Sen totesi myös MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, kun hän piti puheen nuorille runsas viikko sitten. Oli maaseutunuorten Intohimon vuoden avauksen iltajuhla.
Tiirola patisti nuoria pöllyttämään asioita. Puheessa vilahti myös sana vallankumous.
Vallankumous olikin esillä jo seuraavana päivänä. Luottamuspaikkojen valtaaminen MTK-yhdistyksissä ja metsänhoitoyhdistyksissä on oleva nuorten vallankumouksen alku.
Yhdistysten valtaamiseen nuoria yllytti moni luottamustehtävissä paria porrasta korkeammalla oleva keski-ikäinenkin. Järjestötoiminta tarvitsee intohimoa. Se tarvitsee uusia tekijöitä, uusia ideoita, joilla saadaan uusia jäseniä liikkeelle.
Yllyttäjät eivät ajatelleet tai piitanneet siitä, että ennen pitkää heidänkin paikkaansa kysellään. Silloin tosin tämän päivän nuoret ovat jo itsekin keski-ikäisiä. Sitä taas nuoret eivät pohtineet. Nuoruus on ikuista silloin kun on nuori. Niin ovat aikanaan muutkin iät.
Moni nuori ajatteli varmasti niinkin, että on valmis väistymään uusien nuorten tieltä. Joku kauhisteli, että rintamerkkejä jaetaan 20 tai 30 vuoden mukana olosta – julki lausutuissa perusteluissa tosiaan usein mainitaan vuodet, vaikka perusteita olisi muitakin. Nuoruuteen kuuluu mustavalkoinen ajattelu; kompromissien ja sovittelun aika on myöhemmin.
”Potkikaa pois, jos en itse älyä”, on moni nuori sanonut luottamustehtävän saatuaan. Harvoin on potkittu. Kokemuksellakin on arvonsa.
Nuorten tavoite on tuoda yhdistyksiin intohimoa. He haluavat toimintaa, joka houkuttaa mukaan uusia jäseniä, uusia nuoria. Kaikki ei saa olla ryppyotsaista.
Avaustilaisuuden keskusteluaiheeksi oli valittu nimenomaan yhdistysten toiminta ja sen kehittäminen. Ehkä siitä johtui, että maailman parantamisesta, arvoista ja aatteista ei juuri puhuttu. Ehkä sen keskustelun aika on myöhemmin; joka tapauksessa siihen tarvitaan muita(kin) foorumeja kuin yhdistykset.
Vai onko niin, ettei maaseutunuorilla ole tarvettakaan arvokeskusteluun? Ei ole, jos maa- ja metsätaloustuottajajärjestön arvot ja politiikkatavoitteet eivät kaipaa muutosta.
Siinä tapauksessa nuorten vallankumousta ei tarvitse pelätä. Se on vain hallituksen vaihdos.
Se on monelle helpotus. Joillekin se voi olla pettymys.
Tiirola sanoi, että usein vallankumouksellisista tulee tiedon lisääntyessä sovittelevia yhteiskunnan rakentajia. Mutta sitä ennen voisi pöllyttää, Tiirola ja muutkin MTK:n johtohenkilöt patistivat nuoria.
Katselin ja kuunnelin, mutta maaseutunuorissa en havainnut vallankumouksellisia – tai ehkä yhden, jonka kiihkossa saattoi piillä valta-ajattelun kyseenalaistamista. Kukaan nuori ei ehdottanut, että maaseutunuorten pitäisi jossain asiassa johtaa eturivistä maailman parantamista.
Maaseutunuorten huolet olivat sangen samoja kuin vanhempienkin mtk-laisten: talous, byrokratia – ja kaikkein suurimpana viholliskuvana ympäristöministeriö ja vihreät, nuo maailmanparantajat. Paljon aikaa menee sekä nuorilla että vanhoilla sen miettimiseen, miten saataisiin oma viesti perille niille, joita ei itse ymmärretä.
Se vallankumouksellisin ajatus maaseutunuorten tilaisuudessa oli, että vihollisen nuorison kanssa olisi mielenkiintoista keskustella oikeasti.
Muuten nuorten ajatukset olivat hyvinkin perinteisiä, lukuun ottamatta nuorten aseman korostamista.
Maaseutunuorille on räätälöity MTK:ssa oma tulevaisuuden vaikuttaja -koulutus. Se näkyy esiintymisvalmiudessa ja -varmuudessa
– ehkä ajattelussakin? Strateginen kysymys järjestön kehittämisessä on, missä vaiheessa särmiä aletaan hioa.
Alkanut vuosi on maa- ja metsätaloustuottajajärjestössä maaseutunuorten vuosi, Intohimon vuosi.
Vuoden ansiosta nuoret saavat tavallista enemmän huomiota. Nuoret ansaitsevat sen, ja heidän pitää itse ansaita se.
Nuoret ansaitsevat myös sen, ettei heitä vuoden kunniaksi vain hymistellä. Pitää pöllyttää, nuoriakin.
heikki.vuorela@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
