UUTISTAUSTA Talouskasvu tekee levottomaksi
Jos Turkki olisi EU-maa, sen kansantuote henkeä kohti olisi unionin jäsenmaiden vertailussa sijalla kuusi. Turkin valtiontalouden alijäämä on alle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta ja valtion velka noin 35 prosenttia. Lukuja, joista useat euromaat voivat tuskin uneksiakaan.
Turkissa istuu AK-puolueen hallitus, jonka valtakaudella kansantuote asukasta kohden on kolminkertaistunut. Ja silti sadat tuhannet turkkilaiset protestoivat tyytymättöminä kadulla.
Sama meno toistuu Brasiliassa. Latinalaisen Amerikan suurin talous on noussut jo Britanniaa suuremmaksi. Brasilian talouskasvu on viime vuosina edennyt keskimäärin 4,2 prosentin vauhdilla. Henkeä kohti laskettu kansantuote on kasvanut kymmenessä vuodessa 328 prosenttia. Maan 190 miljoonasta kansalaisesta jo 40 miljoonan lasketaan nousseen keskiluokkaan.
Vallankumoukselliset voimat eivät enää asu siellä, missä kapitalismin suurkriitikko Karl Marx uskoi protestin alkulähteen sijaitsevan. Siinä Marx on edelleen oikeassa, että talouden kehityksen ja poliittisen muutoksen välillä vallitsee vankka kausaaliyhteys. Sekä Brasiliassa että Turkissa on ennennäkemätön talouskasvu muuttunut uudenlaiseksi poliittiseksi tietoisuudeksi.
Uudet vallankumoukset nousevat kehittyvien talouksien keskiluokasta. Siellä ei katkota poliittisia kahleita Marxin oppien mukaan. Internet-sukupolven keskiluokka haluaa vapautua korruptiosta ja sananvapauden rajoituksista.
Saksalla on Turkin uudessa kansalaisten demokratialiikkeessä aivan erityinen asema.
Kölnissä 40 000 Saksan turkkilaista osoitti mieltään pääministeri Recep Tayyip Erdogania vastaan. Kölniin nousi vastikään myös uusi huippuhieno Turkin islamilaisten moskeija.
Erdoganin harjoittama poliisiväkivalta on kiristänyt Saksan ja Turkin diplomaattisuhteet tiukimmilleen sitten maltillis-islamilaisen AK-puolueen vaalivoiton vuonna 2002.
Turkin EU-ministeri Egemen Bagis väitti, että Saksan liittokansleri Angela Merkel käyttää Turkin levottomuuksia ja maan EU-jäsenyyden lähentymisneuvottelujen hidastamista sisäpoliittisena vaaliaseenaan. Voi olla. Mutta Merkelin poliittinen tyyli on aina ollut hyvin käytännöllistä. Ja mikä Saksan liittokansleria Turkissa huolestuttaa, ovat saksalaiset rahat.
Protestiliikkeen alusta lähtien ovat osakkeiden hinnat Turkissa romahtaneet noin 13 prosenttia. Brasiliassa katulevottomuudet ovat pudottaneet osakeindeksiä yli kuudella prosentilla.
Turkissa on runsaasti saksalaisia sijoituksia ja -yritystoimintaa, kemianteollisuudesta energiantuotantoon. Myös saksalaisella vähittäiskaupalla on Bosborin toisella puolella vankka jalansija. Esimerkiksi Euroopan suurin kenkäkauppa Deichmann on perustanut Turkkiin 87 myymälää.
Nyt käy saksalais-turkkilaisessa teollisuus- ja kauppakamarissa kova kuhina investointien turvallisuuden varmistamiseksi. Ja täällä suunnalla, Saksan kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n taloussiivessä, pannaan mielihyvällä merkille kansleri Merkelin Turkin hallitukselle kohdistamat ankarat sanat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
