Valio aloittelee vegaanituotteiden valmistusta Joensuussa – näin se perustellaan maidontuottajille
- Valio kolminkertaistaa kasvipohjaisten tuotteiden valmistuksen viidessä vuodessa, keskittäen tuotannon Joensuuhun.
- Susanna Kallion mukaan maidontuottajat tukevat strategiaa ja näkevät kasviproteiinit proteiininlähteenä kasvavalle väestölle.
- Gold&Green- ja Härkis-brändit kuuluvat Valiolle, ja niiden raaka-aineina käytetään hernettä, härkäpapua ja kauraa ilman soijaa.
- Joensuun tehtaan tuotanto kasvaa yli 50 miljoonaan kiloon ja työllistää kasviproteiineissa 10–15 henkilöä.
- Valio panostaa tuotekehitykseen ja kotimaisuuteen, testaten myös perunaa ja auringonkukansiemeniä.
”Maidontuottajat seisovat tämän takana”, sanoo Valion kasviproteiiniliiketoiminnasta ja yhteisyrityksistä vastaava johtaja Susanna Kallio.
Hän viittaa kasviproteiineihin, joiden valmistusta Valio käynnistelee Joensuussa. Kehitys meijeristä ruokataloksi on osa Valion strategiaa.
”Tuottajat uskovat Valion strategiaan ja siihen, että proteiininlähteitä pitää olla useampia, jotta se riittää kasvavalle väestölle”, kertoo Kallio.
”On hienoa ja itseäni jopa yllättää, kuinka positiivisesti maidontuottajat suhtautuvat kasvipohjaisiin tuotteisiin.”
Valio lähti mukaan kasviproteiineihin ostaessaan vuonna 2022 Pauligilta Gold&Green- liiketoiminnot.
Vuonna 2025 se osti Raisiolta Härkis- ja Beanit-brändit seka Kauhavalla sijaitsevat valmistuslaitteet.
Aiemmin kaikki kasviproteiinituotteet on valmistutettu Valion ulkopuolella. Nyt ruokayhtiö ottaa ison osan kasviproteiinien valmistuksesta omiin käsiinsä ja keskittää sen Joensuuhun.
”Me haluamme olla johtava ruokatalo. Ilman kasvipohjaisia tuotteita emme ole sitä, emmekä palvele asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla muuttuvassa ympäristössä”, sanoo Kallio.
Vielä kasviproteiinit eivät ole kannattavaa liiketoimintaa.
Valio aikoo kolminkertaistaa kasvipohjaisten tuotteiden valmistuksen seuraavan viiden vuoden aikana.
Uuden sukupolven tuotteet ovat Kallion mukaan keino varmistaa kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Niistä saadaan tuottoa tilallisille pitkällä aikavälillä.
Kasviproteiinien valmistus muuttuu kannattavaksi lähivuosina, sanovat Kallio ja Valion Joensuun tehtaan tehtaanjohtaja Petri Liukka.
Vielä kasviproteiinit eivät ole kannattavaa liiketoimintaa. Kannattavuuden kasvua haetaan Kallion mukaan muun muassa ottamalla tuotantoprosessi omiin käsiin, ostamalla raaka-aineita isoja määriä ja panostamalla resepteihin.
Valiolla on esimerkiksi tiimi, joka rakentaa julkisille ruokapalvelutoimijoille reseptejä, joissa käytetään kasviproteiineja.
Nyhtökaura ja Härkis lanseerattiin Suomessa jo kymmenen vuotta sitten. Kauppa, kuluttajat ja julkiset ruokapalvelut, kuten kouluruuan valmistajat miettivät Kallion mukaan edelleen, miten kasvisruuasta saa niin hyvää, ettei se jää lautaselle.
Julkiset ruokapalvelut ja kauppa ovat Kallion mukaan isossa roolissa, kun kasvipohjaisia proteiineja normalisoidaan.
”Sillä on iso merkitys, missä kohtaa linjastoa tai kauppaa ruoka on.”
Kasviproteiinituotteet, kuten Nyhtökaura ja Härkis, ovat jatkossa osa Valion vegaanista Gold&Green-sarjaa.
Toimittajatilaisuudessa Joensuussa Valio painottaa, ettei halua puhua maitoa tai lihaa korvaavista tuotteista.
”Olemme maitotalo. On rinnakkaisia, yhtä hyviä vaihtoehtoja, jotka monipuolistavat proteiininkulutusta. Niistä ei tarvitse valita vain yhtä”, sanoo Kallio.
Vastakkainasettelu syömisessä on Valion havaintojen mukaan vähentynyt. Vegaanien määrä ei kasva, toisin kuin joustavasti syövien.
Pääraaka-aineet Valion kasviproteiinituotteissa ovat herne, härkäpapu ja kaura. Soijapohjaisia raaka-aineita Valio Gold&Green tuotteissa ei ole.
”Haluamme olla mahdollisimman kotimainen.”
Gold&Green-tuotteilla on Avainlippu-merkki, joka osoittaa, että tuotteet on valmistettu Suomessa ja niiden kotimaisuusaste täyttää merkin vaatimukset.
Valio ei kerro tuotteiden tarkkoja kotimaisuusasteita. Kotimaisuusprosentti vaihtelee sekä tuotekohtaisesti että vuosittain saatavuuden mukaan.
Lisäksi on myös teknisiä esteitä. ”Joidenkin tuotteiden kohdalla esimerkiksi härkäpavussa dilemmana on se, että kotimaassa ei ole toimijaa, joka jauhaisi sen niin, että Joensuun tehdas voisi käyttää sitä”, kertoo Kallio.
”Härkäpavussa dilemmana on se, että kotimaassa ei ole toimijaa, joka jauhaisi sen niin, että Joensuun tehdas voisi käyttää sitä.”
Ison talon tuotanto-osaamista voisi soveltaa myös muihin raaka-aineisiin kuin maitoon.
Valio etsii Kallion mukaan koko ajan uusia, lähellä tuotettavia raaka-aineita, joita voisi käyttää: esimerkiksi perunaa ja auringonkukansiemeniä on testattu.
Solumaatalouskaan ei ole pois laskuista.
Valio on tehnyt pienen sijoituksen suomalaiseen Eniferiin, joka tuottaa sieniproteiinia fermentoimalla teollisuuden sivuvirtoja ja ruotsalaiseen Melt&Marbleen, joka tuottaa vegaanista rasvaa täsmäfermentoinnilla.
Kasviproteiinien tuotantotilassa on lämmintä. Päivän tuotanto on saatu pakettiin hyvissä ajoin. Seuraavaa päivää valmistellaan jo.
Hallin reunaan on kärrätty erilaisia muoviin pakattuja eriä, jotka ovat tuotekehitystestin tuloksia.
”Rakenteella on leikitelty ja tuotteen paistamiselle on etsitty turvallisia rajoja”, tulkitsee tehtaanjohtaja Liukka.
Joensuun tehdas valmistaa kolmasosan Valion kaikista juustoista. Tehtaalla ollaan vielä uuden äärellä kasviproteiinien valmistuksen kanssa.
Koneita on pitänyt ostaa paljon. Vain yksi kone soveltuu Liukan mukaan käytettäväksi sekä maito- että vegaanituotteiden alkuprosessissa. Se on pakkauskone.
Valion Joensuun tehdas
Joensuun tehdas ottaa vastaan 187 miljoonaa litraa maitoa vuodessa 840 tilalta Osuuskunta Maitosuomen alueelta.
Työntekijöitä oli 260 ja tuotantoa 32 miljoonaa kiloa vuonna 2025.
Tehtaan tuotanto on kasvamassa yli 50 miljoonaan kiloon lähivuosina, ja tällöin lähes puolet Valion juustoista valmistetaan Joensuussa.
- Osaston luetuimmat
