MT kysyi suomalaismeppien näkemyksiä maatalouden rahoituksesta – kokoomuksessa rivit rakoilevat

Maria Ohisalo (vihr.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Mika Aaltola (kok.) ovat meppeinä ensimmäistä kauttaan.  Kuva: Jarno Mela, Carolina Husu, Juha Sinisalo, Sanne Katainen, koonnut: Aatu Jaakkola

Suomalaisilla europarlamentaarikoilla (mep) on vaihtelevia näkemyksiä Euroopan unionin komission heinäkuussa julkaisemasta budjettiehdotuksesta vuosille 2028–2034.

MT esitti samat kysymykset komission budjettiehdotuksesta kaikille Suomen 15 mepille, joista kymmenen vastasi määräaikaan mennessä. Mepeiltä kysyttiin ehdotuksessa esitetyistä maatalouspolitiikan ja maaseudun tukien muutoksista, maatalouspolitiikan kansallistamisesta ja Suomen vaikutusmahdollisuuksista.

Monet vastanneista ovat huolissaan ehdotuksessa esitetyistä muutoksista maataloustukiin ja maaseudun kehittämiseen.

”Maatalouden elinvoiman ylläpitäminen ja maaseudun kehittäminen ovat olleet välttämättömiä vakaan ruoantuotannon turvaamiseksi ja maaseutuyhteisöjen ylläpitämiseksi koko EU:n alueella”, Maria Guzenina (sd.) sanoo.

”Tässä ajassa, kun viljelijät ja muun muassa Itä-Suomessa asuvat ihmiset ovat jo kohdanneet Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja lannoitteiden hinnannousun, ei komission esitys aiheuta riemunkiljahduksia”, Katri Kulmuni (kesk.) kirjoittaa.

”Ilman riittäviä tukia Suomen viljelijöiden kilpailukyky on riskissä heikentyä erityisesti verrattuna muihin EU-maihin, joissa tuet voivat olla korkeampia. Tämä voisi johtaa myös maataloustuotannon vähenemiseen Suomessa”, Merja Kyllönen (vas.) sanoo.

”Leikkaukset yhteisen maatalouspolitiikan budjettiin olivat kuitenkin odotettavissa. Elämme vaikeita aikoja, joten monivuotisen rahoituskehyksen on pakko mukautua EU:n uusiin kasvaneisiin prioriteetteihin, kuten puolustukseen”, Pekka Toveri (kok.) vastaa.

”Näen, että olisi ollut perusteltua leikata koheesiotukia ja kansallistaa maataloustuet. Näin rahoitusta voitaisiin kohdentaa vahvemmin puolustukseen, turvallisuuteen ja mahdollisen laajentumisen kustannuksiin”, Aura Salla (kok.) sanoo.

”Maataloudesta voidaan leikata, mutta aika maltillisesti. Tuottajat ovat tällä hetkellä ahdingossa, joten tukirakenne täytyy pitää EU:ssa yhteisenä ja riittävän korkealla tasolla”, Sirpa Pietikäinen (kok.) kertoo.

Maatalouspolitiikan kansallistamisessa mepit näkevät uhkia ja mahdollisuuksia.

”Nyt riskinä on, että markkinat häiriintyvät entisestään, kun kukin valtio päättää itsenäisemmin, mihin tukia painotetaan vai painotetaanko ollenkaan pakollisen osan lisäksi. Tämä vääristää kilpailua ja voi olla vahingollista suomalaisille tuottajille”, Elsi Katainen (kesk.) kirjoittaa.

”Osittaista kansallistamista puoltaa varautuminen Ukrainan jäsenyyteen ja sen aiheuttamiin haasteisiin nykymuotoiselle tukimallille”, Eero Heinäluoma (sd.) sanoo.

”Kansallistaminen voi teoriassa antaa enemmän liikkumatilaa räätälöidä politiikkaa. Käytännössä vaarana on, että rahoitus jää niukemmaksi ja poliittinen vaihtelu hallituskausien välillä luo epävarmuutta”, Mika Aaltola (kok.) vastaa.

”Suhtaudun kaiken kaikkiaan kriittisesti entistä laajempaan kansalliseen budjettivaltaan EU:ssa. EU:n budjetin tulee edistää eurooppalaista ulottuvuutta ja yhteiseurooppalaisia strategisia painopisteitä, sen tulee tuottaa lisäarvoa kansallisen päätöksenteon päälle ja tarttua yksittäistä jäsenvaltiota laajempiin kysymyksiin”, Maria Ohisalo (vihr.) kirjoittaa.

Kaikki vastanneet mepit ajattelevat, että komission ehdotus tulee hyvin todennäköisesti muuttumaan parlamentin ja neuvoston käsittelyissä.

Mepit katsovat myös, että Suomella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa budjetin muotoutumiseen. Monet toivat esille sen, että Suomen edustajien pitää toimia yhtenä rintamana ja viestin pitää olla yhtenäinen.

Lisäksi muutama meppi nostaa esille sen, että nykyinen Suomen hallitus neuvottelee suuren osan budjettiehdotuksesta, joten tuleva hallitus perii Orpon hallituksen tulokset.