Itä-Suomi hyötyy EU:n budjettiesityksessä puolustusvarojen kasvattamisesta
Asiantuntijat näkevät komission julkaisemassa budjettiesityksissä uhkien lisäksi useita mahdollisuuksia Suomelle.
Itärajan sulku on aiheuttanut Itä-Suomen alueille uusia ongelmia erityisesti matkailun vähenemisen vuoksi.Itä-Suomen elinkeinoille voidaan saada elvytysapua EU:n budjettiesityksessä kasvaneista turvallisuus- ja puolustusvaroista.
Alueen kannalta olisi kuitenkin huolestuttavaa, jos EU:n budjetissa päädyttäisiin leikkaamaan alue- ja maataloustuista, sanoo STT:lle Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.
Savolaisen mukaan maataloustuilla on tärkeä osuus myös alueen turvallisuuden ja omavaraisuuden kannalta.
Hän uskoo budjettiesityksessä olevan kuitenkin myös paljon mahdollisuuksia alueelle.
”Olennaista on, miten pystymme alueena hyödyntämään muita osa-alueita komission esityksessä. Jos saamme elinkeino- ja innovaatiotukea meille tärkeisiin elinkeinoihin, kuten esimerkiksi energia, lääke-, ja metsätalousektorille, olisi tämä yhteisessä linjassa EU:n budjettiesitykseen”, hän sanoo.
Itä-Suomen elinvoimaisuus on viime vuosina näivettynyt muun muassa alueen väestörakenteen muutosten vuoksi. Myöhemmin itärajan sulku on aiheuttanut alueille uusia ongelmia erityisesti matkailun vähenemisen vuoksi.
EU:n torstaina julkistama budjettiesitys antaa aiempaa vähemmän painoarvoa aluepolitiikalle. Maatalous- ja aluetuille on esityksessä varattu aiempaa pienempi osuus kokonaisbudjetista. Aiemmin tuet ovat kattaneet yhteensä kaksi kolmasosaa budjetista, uudessa esityksessä vain alle puolet.
”Olennaista on, miten pystymme alueena hyödyntämään muita osa-alueita komission esityksessä.”
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jyrki Niemen mukaan uudistus ei kuitenkaan välttämättä leikkaa tukia. Sen sijaan uudessa rahoitusjärjestelmässä EU antaa entistä enemmän valtaa jäsenmaille päättää itse, kuinka paljon rahaa käytetään maatalouteen ja kuinka paljon aluepolitiikkaan, Niemi kertoi STT:lle aiemmin tällä viikolla.
Budjettiin on myös kokonaisuudessaan varattu aiempaa suurempi määrä varoja. Komissio esittää budjetin tuntuvaa kasvattamista lähes 2 000 miljardiin euroon. Nykyinen budjetti on noin 1 200 miljardia euroa.
Elinkeinoelämän keskusliiton EU-vastuualueen johtajan Lotta Nymann-Lindegrenin mukaan itäisten ja raja-alueiden merkitys korostuu esityksen uudessa kumppanuusohjelmassa, jonka alle on ryhmitetty esimerkiksi rajaturvallisuuteen liittyvät asiat.
”Esityksessähän esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta on kymmenkertaistettu siitä, mitä se oli edellisellä kaudella, joten varmasti Suomikin näistä varoista sitten pystyy hyötymään”, hän sanoo.
EU-komissio on esittänyt lisäksi Suomelle 1,6 miljardin euron summaa raja- ja muuttoliikenteen hallintaan tulevina vuosina. Summa on noin miljardi enemmän kuin aiemmalla kaudella.
Suomi pyrkii ajamaan budjettiin vielä omaa erillistä rahoitusinstrumenttia Itä-Suomelle.
Nymann-Lindegren huomauttaa, että Itä-Suomen elinvoimaisuudesta huolehtiminen on myös koko Euroopan intressi.
”Nämä alueet ovat myös koko Euroopan turvallisuuden näkökulmasta hyvin tärkeitä, sillä sehän on tavallaan Euroopan yhteinen itäraja.”
Suomi pyrkii ajamaan budjettiin vielä omaa erillistä rahoitusinstrumenttia Itä-Suomelle. Myös Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) on painottanut, että elinvoimainen Itä-Suomi on turvallisuuskysymys Euroopalle.
Alun perin myös EU-komission sisällä oli Nymann-Lindegrenin mukaan ajateltu omaa rahoitusinstrumenttia niille eurooppalaisille alueille, jotka ovat kärsineet Venäjän hyökkäyssodasta eniten.
Lopulta ajatus kuitenkin kariutui, kun komissio otti yhdeksi päätavoitteistaan vähentää merkittävästi rahoitusohjelmien määrää. Komission tarkoituksena oli muun muassa helpottaa tuen saajan hakuprosessia poistamalla samaa asiaa koskevat ohjelmat.
”Silloin se ajatus, että tehtäisiin pelkästään näille itäisille alueille oma rahoitusinstrumentti, alkoi tuntua aika epärealistiselta. Näinhän myös kävi, että budjettiesityksessä ei erillistä raja-aluerahoitusvälinettä ole”, Nymann-Lindegren sanoo.
”Hallituksen ja tietysti aluetason pitää siis nyt istua alas ja miettiä, mitä kaikkea Suomi haluaa lähivuosina tiettyjen teemojen alla tehdä.”
Kun hallitus alkaa valmistella omaa kansallista ohjelmaansa, siinä olisi hyvä korostaa myös Itä-Suomen elinvoimaisuutta osana alueiden turvallisuutta, Nymann-Lindegren korostaa.
”Myös sellaiset asiat, kuten energia- tai tieliikenneyhteydet tai esimerkiksi osaaminen ja koulutus, ovat tärkeitä. Turvallisuus on tietenkin äärimmäisen tärkeä asia, mutta jotta nämä alueet kykenevät kantamaan kokonaisvastuunsa, on meidän huolehdittava siitä, että Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat elinkeinotoimintaa heikentäneet vaikutukset saadaan korjattua.”
Jatkossa jäsenmaiden tulee laatia kansallinen ja alueellinen kumppanuusohjelma, joka koskee muun muassa maataloutta, aluepolitiikkaa ja turvallisuutta.
EU-budjettiesityksen uusi rahoitusrakenne muuttaa Nymann-Lindegrenin mukaan aiempaa ajattelutapaa EU-rahoituksesta.
”Komission ehdotuksessa ohjelmia olisi vähemmän ja jäsenvaltioilla enemmän liikkumavaraa siinä, mihin rahoitusta halutaan hyödyntää. Hallituksen ja tietysti aluetason pitää siis nyt istua alas ja miettiä, mitä kaikkea Suomi haluaa lähivuosina tiettyjen teemojen alla tehdä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
