Valinnat ratkaisevat
Suomen elintarvikevienti Venäjälle pysähtyi Ukrainan kriisiin. Yrityksemme
etsivät nyt uusia markkina-alueita Aasiasta ja Amerikasta. Myös kauppaketjut ravistelevat markkinoita, koska aika on
asialle otollinen. Tarjontaa riittää ja hinnat laskevat.
Kaikissa tilanteissa jokaisen ruokaketjun jäsenen on kuitenkin saatava oikeudenmukainen osuus lopputuotteen hinnasta, alkutuotannosta lähtien.
Ennen Venäjän tuontikieltoa Suomen elintarvikevienti oli noin 1,6 miljardia euroa vuodessa. Siitä 29 prosenttia suuntautui Venäjälle. Elintarvikkeita tuotiin 4,3 miljardilla eurolla. Alijäämää syntyi vuodessa siis noin 2,7 miljardia.
Suomeen luultavasti eksyy myös epäeettisesti tuotettuja tai jopa väärennettyjä tuote-eriä. Kuluttajilla tulee olla oikeus ruuan kattaviin alkuperämerkintöihin ja tuotteiden jäljitettävyyteen.
Elintarviketeollisuudessa työskentelee lähes 33 000 henkilöä. Koko elintarvikeketju työllistää Suomessa noin 300 000 henkilöä eli noin 10 prosenttia työvoimasta.
Suomalaisen Työn liiton mukaan maahamme voisi
syntyä jopa 15 000 uutta elintarvikealan työpaikkaa, jos jokainen suomalainen käyttäisi kymmenen euroa enemmän kuukaudessa kotimaiseen ruokaan.
Elintarvikkeet, juomat ja tupakka tilastoidaan yhdessä. Näiden osuus kulutusmenoista on säilynyt 17–18 prosentissa koko 2000-luvun. Pelkän ruuan osuudeksi kotitalouden kulutusmenoista arvioidaan noin 12,5 prosenttia. Luku vaihtelee talouden tuloluokkien mukaan kymmenestä 16 prosenttiin.
Keskusteltaessa ruuan hinnasta kannattaa muistaa, miten jalostettuja tuotteita kukin meistä tänä päivänä ostaa. Säästöä saa ostamalla perusraaka-aineita ja valmistamalla ruokaa itse sesongin mukaisista tuotteista.
Valitsemalla mahdollisimman paljon suomalaisista raaka-aineista Suomessa valmistettuja tuotteita voimme jokainen äänestää Suomen nousun puolesta.
Joutsenlippu pakkauksessa auttaa valinnoissamme.
Marjo Mäkinen-Aakula
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Pirkanmaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
