Kirkkohallitus vastustaa leikkauksia: Hautaaminen on yhteiskunnallinen tehtävä, jonka hoitamiseen varaudutaan kaikissa turvallisuustilanteissa
Kirkkohallituksen mukaan valtion talouden tasapainottamistoimien kohdistuminen kirkon jäseniin on syrjivää.
Seurakunnilla on valtion niille lailla velvoittama tehtävä ylläpitää hautausmaita ja huolehtia hautaustoimen palveluista. Kuva: Oskar von EssenSuunnitellut leikkaukset, jotka kohdistuvat yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta kirkolle maksettaviin korvauksiin, ovat perustuslain vastaisia ja syrjiviä. Leikkaukset asettavat kirkkoon kuuluvat eriarvoiseen asemaan kirkkoon kuulumattomien kanssa.
Näin totesi Kirkkohallituksen täysistunto 27. elokuuta antamassaan lausunnossa. Hallitus on tehnyt luonnoksen esityksestä, jolla valtion rahoitusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hoitamiin lakisääteisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin vähennettäisiin vuosina 2026 ja 2027 vuosittain lähes kymmenellä miljoonalla eurolla.
Valtion rahoitus on korvaus Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle annetuista yhteiskunnallisista lakisääteisistä tehtävistä.
Seurakunnilla on valtion niille lailla velvoittama tehtävä ylläpitää hautausmaita ja huolehtia hautaustoimen palveluista.
Hautaustoimella tarkoitetaan hautausmaiden ylläpitoa, hautaamiseen liittyviä palveluja, vainajien säilytystä ja krematoriotoimintaa. Hautaan siunaaminen ei kuulu tähän kokonaisuuteen. Muita kirkon lakisääteisiä tehtäviä ovat väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpito. Kirkollisverovaroja käytetään sen sijaan seurakunnalliseen toimintaan.
Kirkkohallitus toteaa lausunnossaan, että vainajien hautaaminen on seurakuntien yhteiskunnallinen palvelutehtävä, jonka hoitamiseen varaudutaan kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä ei voi toteutua ainoastaan kirkon jäsenten maksamana.
Vainajien hautaaminen ei voi toteutua ainoastaan kirkon jäsenten maksamana.
”Kirkkohallitus katsoo, että sinänsä tavoite vahvistaa julkista taloutta on kannatettava. Se, että vastuu julkisen talouden tasapainottamiseen kohdistuisi ehdotetulla tavalla evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin ja seurakuntien jäseniin, on epätarkoituksenmukainen ja syrjivä”, vs. kansliapäällikkö Pirjo Pihlaja toteaa Kirkkohallituksen tiedotteessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
