SDP:n kansanedustaja haluaa peruskouluun ja lukioon yhteisen uskonto- ja katsomustiedon opetuksen: "Edistäisi opetuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta"
Kansanedustaja huomauttaa, että uskontojen merkitys on nykymaailmassa yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtämisen näkökulmasta keskeinen.
Demariedustaja nostaa esiin myös sen, että uudistuksen myötä ei olisi enää tarvetta kuljetella oppilaita toisinaan jopa eri puolilla kuntaa tapahtuvaan oman uskonnon opetukseen. Kuva: SDPSDP:n kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta haluaa peruskouluun ja lukioon kaikille yhteisen uskonto- ja katsomustiedon opetuksen.
Uudessa uskonto- ja katsomustiedon oppiaineessa käsiteltäisiin laajasti eri uskontoja, maailmankatsomuksia ja arvokasvatusta.
Eloranta huomauttaa, että uskontojen merkitys on nykymaailmassa yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtämisen näkökulmasta keskeinen. Syynä tähän on se, että globalisaatio ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyvät koko ajan.
"Euroopan näkyvästi monikulttuurisissa valtioissa on havahduttu siihen tosiasiaan, että monikulttuurisuuden hallinta edellyttää aktiivisia toimenpiteitä valtiovallalta. Usein onkin jouduttu toteamaan, ettei maahanmuuttajien integroituminen ole onnistunut odotetusti", kansanedustaja toteaa tiedotteessa.
Etenkin kantaväestön ennakkoluulot ovat Elorannan mukaan olleet integroitumisen esteenä. Yksi ratkaisu integroitumisen parantamisessa on hänen mukaansa se, että koulujen opinto-ohjelmiin lisätään kulttuurien välistä ymmärrystä edistäviä sisältöjä.
Kansanedustaja pitää tärkeänä sitä, että koulu tarjoaa oppilaille mahdollisuuden ymmärtää niin omaa kuin muitakin uskontoja ja elämänkatsomuksia suhteessa toisiinsa sekä laajemmin suhteessa kulttuuriin sekä yhteiskuntaan.
"Kaikille yhteisessä uskonto- ja katsomustiedon opetuksessa kaikilla oppilailla olisi sama kohtelu uskontokunnista riippumatta mikä edistäisi opetuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kaikille yhteinen oppiaine helpottaisi opetuksen sirpalemaisuutta ja työjärjestyksen laadintaa, samoin opetussuunnitelmien laatiminen yksinkertaistuisi, kun tarvittaisiin vain yksi opetussuunnitelma", Eloranta perustelee.
Demariedustaja nostaa esiin myös sen, että uudistuksen myötä ei olisi enää tarvetta kuljetella oppilaita toisinaan jopa eri puolilla kuntaa tapahtuvaan oman uskonnon opetukseen.
"Nyt luokan oppilaat hajoavat erilleen, kun käsitellään tärkeitä maailmankatsomuksellisia, kasvatuksellisia, moraalisia ja eettisiä kysymyksiä, vaikka niiden pohtiminen olisi hyvä tehdä koko luokan kaikkien eri uskontokuntiin kuuluvien oppilaiden kanssa yhdessä kaikille yhteisen oppiaineen tunnilla", hän lisää.
Vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain uudistamisen yhteydessä oppilaiden tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta siirryttiin oppilaiden oman uskonnon opetukseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
