Rehula torjuu kritiikin vaatimattomista viilauksista soten valinnanvapauteen

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.), perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sekä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sote- ja maakuntauudistuksen tiedotustilaisuudessa tänään. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN 

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) torjuu kritiikin, jonka mukaan hallitus on tehnyt lausuntojen perusteella sote-valinnanvapausesitykseensä vain vaatimattomia viilauksia.

Esimerkiksi pelkoihin yksityisten palvelutuottajien kermankuorinnasta Rehula vastaa, että muun muassa soten rahoitusratkaisu turvaa, että sote-palveluntuottajalla on intressi ottaa myös enemmän hoitoa tarvitsevia.

"Palveluntuottajalla on intressi ottaa rahoitusratkaisun kautta myös niitä, jotka ovat enemmän hoitoa tarvitsevia", Rehula sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kysymykseen valinnanvapauden aidosta toteutumisesta erilaisilla alueilla Rehula vastasi, että laissa on yksityiskohtaisia säännöksiä, mutta myös maakunnille vapautta toteutukseen.

"Jos kerta kaikkiaan on niin sanottu markkinapuutos, niin maakunnalla on ne välineet, joilla pystytään toimeenpanemaan valinnanvapautta."

Hänen mukaansa myös valinnanvapauden aikataulun joustot ovat merkittäviä, kun ensimmäiset maakunnat ovat aloittamassa jo ensi vuoden alussa ja kenties tämän vuoden puolella. Äärimmäisissä poikkeustilanteissa taas maakunta voi hakea lisäaikaa vuoden 2021 alkuun.

"Onko suuria vai pieniä muutoksia, niin kaikki on tietysti suhteellista", Rehula kuittasi.

Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti esitteli hallituksen sote-tiedotustilaisuudessa erikokoisten yritysten velvoitteita tuoda julki muun muassa tulo- ja verotietojaan. Nämä määräytyvät yrityksen koon mukaan. Isojen yritysten osalta näillä saadaan Pöystin mukaan yleiskuva siitä, maksaako yritys veroja ja mihin valtioon.

"Jos kansainvälinen yritys haluaa Suomen sote-palvelumarkkinoilla toimia, niin sen täytyy melko laajasti avata toimintaa julkisesti arvioitavaksi."

Oppositiopuolueet antavat murskaavaa kritiikkiä hallituksen esitykselle sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudesta. Niiden mukaan hallituksen esitykseen tekemät viilaukset eivät poista perustavaa laatua olevia ongelmia.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei näe hallituksen valinnanvapausmallia kansalaisten kannalta myönteisenä.

"SDP:n arvio siitä, mitä tässä on tapahtumassa, ei muutu esityksen pohjalta. Valitettavasti näyttää siltä, että kustannukset nousevat, ja se johtaa palveluiden leikkaamiseen ja palvelumaksujen nousuun", Rinne sanoi eduskunnassa.

…

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan esitys vaarantaa ihmisten yhdenvertaiset palvelut.

"Sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite oli parantaa kaikkien suomalaisten perusterveydenhuoltoa, kaventaa terveyseroja ja varmistaa palveluketjujen toimivuus. Tänään annettu esitys ei tavoitetta saavuta. Markkinallistaminen johtaa kustannusten kasvuun, palveluketjujen sirpaloitumiseen ja palveluiden eriarvoistumiseen", Niinistö sanoo tiedotteessaan.

Niinistön mukaan markkinallistaminen ja julkisten palveluiden pakkoyhtiöittäminen tarkoittaa yli 200  000:lle sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijälle vaikeaa murroskautta. Kertarysäyksellä toteutettavan uudistuksen tuloksena ovat Niinistön mukaan kasvavat kustannukset ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ajautuminen kaaokseen.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pitää hallituksen sote-esitykseen tehtyjä viilauksia kosmeettisina.

"Hallitus ei ole halunnut kuunnella asiantuntijoiden murskaavaa kritiikkiä. Tänään julkaistussa esityksessä hallitus on tehnyt pieniä viilauksia parempaan suuntaan, mutta nämä eivät millään tavalla ratkaise soten isoja rakenteellisia ongelmia", Andersson sanoo tiedotteessaan.

Hän pitää ongelmallisena esimerkiksi sitä, että sote-keskusten palveluvalikoimaa on laajennettu pitämään sisällään lyhytaikaisia sosiaalihuollon palveluita.

Anderssonin mielestä tämä luo keinotekoisen rajan yksityisen sote-keskuksen ja maakunnan välillä, kun lyhytaikaisen tuen tarpeessa olevien pitäisi käyttää yksityisen palveluita, ja pitkäaikaisia palveluita tulisi hakea maakunnan liikelaitoksesta.

"Tällaisessa mallissa pompottelu toimipisteestä ja jonosta toiseen jatkuu ja lisääntyy, kuten myös tiedonkulkuun liittyvät ongelmat. Asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit sekavoittavat järjestelmää vielä lisää."