Ikuinen rahasyöppö häipyy – kuntien sote-lautakunnat käyvät tarpeettomiksi vuoden 2023 alussa: "Suurin osa kunnista hankkiutuu mielellään eroon sotesta"

Ylihärmän terveyskeskus Etelä-Pohjanmaalla. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ensi vuoden alussa 1.1.2023 sote-lautakunnat käyvät tarpeettomiksi kaikissa Suomen kunnissa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan perustetuille hyvinvointialueille.

Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen toteaa, että soten katoaminen supistaa kuntien toimialaa mutta mahdollistaa toisaalta keskittymisen muihin asioihin. Sote-menot ovat paisuneet vuosi vuodelta ja rasittaneet yhä enemmän kuntataloutta.

"Sote on ollut sellainen ikuinen rahasyöppö, Molokin kita, josta suurin osa kunnista kyllä mielellään hankkiutuukin eroon", Myllärinen muotoilee.

"Joissakin kunnissa jopa 60 prosenttia tai enemmänkin menoista on kohdistunut sote-puolelle."

Osassa kunnissa on edelleen sosiaali- ja terveyslautakuntia, kun taas monissa kunnissa sote-tehtävät on sisällytetty osaksi tehtäväkentältään laajempia hyvinvointilautakuntia.

"Tällaisessa hyvinvointilautakunnassa päätetään soten lisäksi esimerkiksi vapaa-ajan, kulttuurin ja sivistystoimen asioista. Näissä tapauksissa hyvinvointilautakunta säilyy, mutta sen tehtäväkenttä supistuu, kun sote poistuu."

"Suomen kunnissa on käytössä monenlaisia lautakuntarakenteita. Kukin kunta päättää niistä itse hallintosäännössä."

Kuntien päätösvaltaan jäävät sote-uudistuksen jälkeenkin vapaa-aikaan, sivistystoimeen sekä tekniseen toimeen, kuten infraan ja kaavoitukseen, liittyvät asiat.

"Monessa kunnassa on hartaasti odotettu, että kun sote-uudistus saadaan valmiiksi, voidaan keskittyä muihin asioihin. Nyt jokainen kunta joutuukin itse sen oman tulevaisuutensa hahmottelemaan uusista lähtökohdista käsin", Myllärinen summaa.

"Kuntien toiminta keskittyy jatkossa nykyistä enemmän paikallisen elinvoiman kehittämiseen ja sen edellytysten vahvistamiseen. Kunnat ovat hyvin erilaisia. Espoon kaupungin tulevaisuus ja pelimerkit ovat erilaisia kuin Polvijärven kunnan."

Kuntaliiton Myllärisen mukaan muutos on historiallisen suuri Suomen kuntakentällä.

"Kunnat on Suomessa perustettu aikanaan yli 150 vuotta sitten hoitamaan sosiaalihuollon tehtäviä."

Kunnat eivät jatkossakaan katoa Suomen kartalta mihinkään.

"Kunta on edelleen se perusyksikkö. Jokainen ihminen asuu jossain kunnassa ja se on ihmisten kotipaikka."

Myllärisen mielestä tavallisen kuntalaisen ei kannata olla huolissaan, kun sote-palveluiden rakenteita myllätään valtakunnallisesti uusiksi.

"Tavallisen kuntalaisen kohdalla lähdetään liikkeelle paljolti nykyisistä palveluiden järjestämistavoista. Terveyspalveluita saa jatkossakin, kuten myös vammaispalveluita sekä tehostettua palveluasumista. Suurin välittömästi kansalaisten suuntaan näkyvä muutos on se, kun hallinnon sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot muuttuvat", Myllärinen kiteyttää.

Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Tuula Väätäisen (sd.) mukaan uusien hyvinvointialueiden aikaan siirrytään Pohjois-Savossa odottavin mielin.

"Täällä on tehty hyvinvointialueen suunnittelua määrätietoisesti viime vuodet. Lähdemme siitä, että rakennamme vahvan hyvinvointialueen, joka menestyy muiden hyvinvointialueiden rinnalla", Väätäinen kertoo MT:lle.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa on tärkeää huomioida kaikkien ihmisten palvelutarpeet maakunnan reuna-alueita myöten.

"Kilometreille emme mahda mitään. Kun kaikkia palveluita ei voi tuoda ihan lähelle, niin täytyy miettiä, miten ihmisiä voidaan myös tuoda joustavasti palveluiden äärelle."