Kanssakäynti itärajan yli lisää matkailua
Suomen kauppapolitiikan uusi ykkösluotsi ennustaa venäläisten matkailun Suomessa kasvavan lähivuosinakin, kun Venäjä löytää pikkuhiljaa paikkansa eurooppalaisena markkinataloutena.
Kanssakäyminen tulee jatkumaan ja kehittymään – puolin ja toisin, Matti Anttonen sanoo.
”Nopea Allegro-juna ja laivayhteys ovat lisänneet suomalaisten kiinnostusta käydä Pietarissa. Venäläiset taas tulevat tänne ostoksille tai mökkilomalle maaseudulle. Mutta Allegrolla ei pääse järvenrantaan uittamaan ongenkoukkua.”
”Venäläiset hakevat netistä palveluja yhä enemmän, ja Suomi on lähellä. Vaikka me suomalaiset emme ole superhienoja myyjiä, niin kannattaa miettiä, miten tästä voidaan hyötyä.”
Esimerkiksi kalakaupasta elävät jo nyt kymmenet ihmiset Kaakkois-Suomessa. ”Se on merkittävää ja järkevää bisnestä samalla tavalla kuin rajan pintaan perustetut isot marketit.”
Hän ymmärtää, että teollisuuspaikkakunnilla kulttuurinmuutos palvelujen tuottajiksi ei suju käden käänteessä.
”Paikallisten on ehkä vaikea asettua suhteellisen vauraan venäläisen asemaan. Suomalaiseen perinteeseen ei kuulu kerskakuluttaminen. Venäläiset taas ovat tottuneet siihen, että varsinkin matkaillessa voidaan käyttää aika reippaasti rahaa.”
Toisaalta ostosmatkailu rajan yli on tuttua: norjalaiset asioivat pohjoisimmassa Suomessa ja suomalaiset Tallinnassa.
”Ja onhan se nykypäivänä ajatellen ihan hullu juttu, että maan eteläosista asti matkattiin linja-autoilla ostamaan Haaparannasta voita”, hymähtää Rovaniemen maalaiskunnassa lapsuusvuosia elänyt virkamies.
Ulkoministeriössä ymmärretään itärajalle johtavien teiden kapasiteettiongelmat, kun venäläisten lomaliikenne ajoittuu piikkeinä koulujen ja työpaikkojen lomiin sekä vuodenvaihteeseen.
Matti Anttonen ei silti usko Suomen teiden ylikuormittuvan, koska henkilöautoilla saapuvat venäläiset hajautuvat maantieteellisesti. Tätä painetta hellittämään rajanylityspaikkojen investointeihin on myös saatu vastikään EU:sta rahoitusta.
Matkailuvirta voisi suuntautua nykyistä laajemmin. Esimerkiksi Turun saaristo kiinnostaisi varmasti Anttosen mielestä kalastuksesta mieltyneitä naapureita.
Jossain tulee myös väkisin kasvun raja vastaan. Melkein 1,5 miljoonalla venäläisellä on viisumi Suomeen, useimmiten se on monikäyttöviisumi. Pietarilaisista sellainen on jo melkein joka viidennellä.
Moskovassa vietetyt neljä viime vuotta osoittivat Anttoselle, että sen aikana uusitut käytännöt, viisumikeskusten perustaminen ja monikäyttöviisumit, ovat poistaneet enimmät liikkumisen esteet ja hyödyttävät molempia maita.
”Ministeriö pyrkii ratkaisemaan ihmisten liikkumistarpeita fiksusti turvallisuus huomioon ottaen”, Anttonen linjaa.
Venäjän aktiivisesti ajaman yleisen viisumivapauden hän katsoo voivan toteutua vähitellen järjestäytyneesti – ilman, että sille määritellään tiukka aikataulu.
”Ihmiset olivat ennakkoon hirveän huolissaan Baltian maiden suhteen. Mutta kun edettiin vaiheittain, täyden vapauden koitettua ei tapahtunutkaan mitään ihmeellistä.”
”Mitä pienempi elintasoero rajan eri puolilla on, sen parempi molemmille.”
Sitä paitsi vastavuoroisuus ei tällä hetkellä toteudu.
”Viisumivapauden pitää tarkoittaa, että eurooppalaiset voivat liikkua vapaasti Viipurista Vladivostokiin ja venäläiset vastaavasti Schengen-alueella.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
