Viemäröintihankkeista osaliian harvaan asutuilla alueilla
Kuntien haja-asutusalueiden viemäröintisuunnitelmat kertovat, että kustannukset taloutta kohti nousevat turhan korkeiksi jopa kolmasosassa hankkeista.
Kehittämissuunnitelmien perusteella 66 000 haja-asutusalueen taloutta tulisi mukaan viemäröintiin.
Niistä noin 20 000 kiinteistöä sijaitsee niin tiheästi asutulla alueella, että valtion tuelle ei näyttäisi olevan tarvetta. ”Viemäröinti on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa ilman tukeakin”, vesihallintoneuvos Jaakko Sierla maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Valtion budjettien mukaista tukea riittää vain kolmannekselle hankkeista eli 20 000 taloudelle.
Viemäriverkostot saisivat tukea 40 miljoonaa euroa vuosina 2012–2016 eli keskimäärin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Tukea on annettu keskimäärin 20 prosentille kustannuksista.
Jopa kolmanneksessa kuntien suunnitelmista kustannukset taloutta kohti nousevat huomattavan korkeiksi verrattuna kiinteistökohtaisiin puhdistamoihin.
Näissä tapauksissa on syytä vielä selvittää kriittisesti viemäröinnin tarve ja kustannukset, maa- ja metsätalousministeriössä arvioidaan.
Sierlan mukaan ympäristönsuojelu tai alueen kasvunäkymät saattavat kuitenkin olla peruste viemäröinnille.
”Tavoitteena on, että ihmisille saataisiin ajoissa tieto, onko alueelle tulossa viemäri vai ei.”
”Jos kylissä on selvää halukkuutta rakentaa vaikka pienempikin yhteishanke, se käy kyllä. Tukea siihen voi saada esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston kautta.”
Maa- ja metsätalousministeriössä ei haluta ohjata tai sitoa kuntien käsiä liiaksi. ”Paikallisilla on alueista paras tietämys.”
66 000 talouden viemäröinti maksaisi yli 550 miljoonaa euroa.
Kustannukset ovat keskimäärin 8 000–10 000 euroa taloutta kohti, korkeimmillaan yli 30 000 euroa. Liittymiskustannuksia alentavat valtion ja kunnan tuet.
Hankkeita on 1 200, joista kolmannes sijaitsee Varsinais-Suomessa.
Viime vuosina noin 6 000 taloutta on saanut viemärin valtion tuella, viime vuonna 7 200 taloutta.
Liittymisvelvollisuudesta on käyty jo kitkeriä oikeuskäsittelyjä. Viime syksynä korkein hallinto-oikeus antoi kuusi päätöstä, joissa kaikissa kiinteistöt olivat aluksi saaneet olla liittymättä verkostoon. Niistä viisi kumottiin vesihuoltolaitoksen valitettua.
Kaikissa tapauksissa liittymiskustannukset olivat 13 000–15 000 euroa. Kolmessa tapauksessa kiinteistöllä asui vain yksi henkilö. Yhdessä jätevesijärjestelmä oli uusittu vuonna 2008. Yhdessä oli kuivakäymälä.
Sierlan mukaan oikeuden tulkinta asiasta oli varsin ankara. Oikeuden perustelujen mukaan liittyminen ei ollut hakijan kannalta kohtuutonta.
Hallituksen esitys vesihuoltolain uudistamiseksi on tulossa lausunnolle tämän vuoden aikana, ja esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2013.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
