Analyysi: Talous, velka, turvallisuus ja metsät puhuttavat eduskuntavaalien kynnyksellä koko maassa
Perheiden ja kotitalouksien toimeentulo on esillä vaalikeskusteluissa. Olennaisessa roolissa ovat sähkön hinta ja muut juoksevat elinkustannukset.
Eduskuntavaalien alla käytävissä keskusteluissa korostuvat kotitalouksien taloudellinen tilanne, sähkön ja energian hinta, valtionvelka sekä Suomen sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Myös väittely metsien käytöstä näkyy vaalikentillä. Kuva: Jaana Kankaanpää23.3.202318:15
Eduskuntavaalien kynnyksellä Suomen 13 vaalipiirissä keskustellaan valtakunnallisista teemoista mutta myös paikallisista kysymyksistä.
Suomen talouden tila ja Sanna Marinin (sd.) hallituksen kaudella hurjasti kasvanut valtion velkataakka on vaalien hallitseva yleisteema. Erityisesti maaseudulla ja pienissä kaupungeissa asuvat sekä porvarillisesti ajattelevat ovat enemmän huolissaan. Suurissa kaupungeissa ja vasemmistolaisten keskuudessa velkaantuminen hirvittää keskimäärin vähemmän.
Helsingissä, Tampereella ja Turussa mutta myös Oulussa puhutaan selvästi muuta maata enemmän katujengeistä. Myös keskustelu mielenterveyspalveluiden saatavuudesta ja huoli mahdollisista koulutusleikkauksista korostuvat suurimmilla kaupunkiseuduilla.
Turvallisuuspolitiikka ja Euroopassa raivoava sota ovat läsnä vaalikeskustelussa koko maassa. Valtiollisen huoltovarmuuden merkitys esimerkiksi ruuantuotannossa ja energiassa ymmärretään kautta puoluekentän entistä painavammin.
Viime kuukausina kuohunut metsäkeskustelu on myös näiden eduskuntavaalien yksi näkyvä teema.
Metsät puhuttavat erityisesti Länsi-, Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Metsien talouskäyttöä korostava näkemys painaa näillä seuduilla suojelulinjaa enemmän. Samoilla alueilla myös maatalouskriisi on esillä, joskin metsäasioita vähemmän.
Erityisen korostunutta metsäkeskustelu on Etelä-Savossa. Etelä-Suomessa metsistä puhutaan vähemmän ja mielipiteet painottuvat enemmän metsiensuojeluun.
Metsäasiat linkittyvät myös keskusteluun Euroopan unionin valtaoikeuksista suhteessa jäsenvaltioihin. Kaakkois-Suomessa Venäjän rajan sulkeutumisesta puhutaan vaalien alla kenties odotettua vähemmän. Myös kaakon suunnalla EU ja metsät ovat korostunessa roolissa.
Metsäasiat linkittyvät myös keskusteluun Euroopan unionin valtaoikeuksista suhteessa jäsenvaltioihin.
Perheiden ja kotitalouksien toimeentulo puhuttaa koko maassa. Olennaisessa roolissa ovat sähkön hinta ja muut juoksevat elinkustannukset.
Eläkeläisten asiat ovat esillä Hangosta Utsjoelle. Moni pienituloinen eläkeläinen tivaa eduskuntavaaliehdokkailta, miksei eläkkeisiin luvata nyt lisää rahaa.
Niin kaupungeissa kuin maaseudulla ollaan huolissaan sote-palveluiden tulevaisuudesta. Lääkäripula herättää huolta erityisesti Itä-Suomessa.
Savo-Karjalassa suurpetokysymykset ovat selkeä vaaliteema. Lapissa saamelaiskäräjälaki sekä kaivoshankkeet jakavat jyrkästi näkemyksiä. Itä-Lapissa esiintyy muuta maata enemmän Nato-vastaisuutta.
Pinta-alaltaan suuressa Oulun vaalipiirissä perinteinen aluepolitiikka on arvossaan myös vaaliteemana. Lisäksi tuulivoimahankkeet ovat siellä hallitseva alueellinen puheenaihe.
Yksityisten ihmisten omaisuudensuojasta puhutaan paljon Vaasan ja Keski-Suomen vaalipiireissä, esimerkiksi lunastuslain yhteydessä. Vaasassa ja Keski-Suomessa keskustellaan kosolti myös kaupan hallitsevasta asemasta elintarvikeketjussa.
Liikenneyhteyksistä ja saavutettavuudesta puhutaan eniten pitkien etäisyyksien Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta aihepiiri on esillä maan länsi- ja eteläosissakin. Esimerkiksi Hämeen vaalipiirissä on pitkään koettu, että liikenneyhteyksissä on jääty liikaa Helsingin ja Tampereen jalkoihin.
Niin kaupungeissa kuin maaseudulla ollaan huolissaan sote-palveluiden tulevaisuudesta.
Keskeisten ministereiden alkoholinkäyttöön ja vapaa-aikaan liittyvät uutiset herättävät keskustelua. Pääministeri Marinin bilekohut ja Hornet-puheet ihmetyttävät. Marinilla on toisaalta myös paljon vankkumattomia kannattajia.
Yhtä lailla mielipiteitä puolesta ja vastaan jakaa keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä, jonka alkoholinkäyttöä on viime viikkoina puitu lehtien lööpeissä.
Kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten kisa kärkipaikasta kiristyy. Pitkään gallup-johdossa olleen kokoomuksen jalka painaa jo. SDP on viime aikoina säilyttänyt kannatuksensa ja perussuomalaiset kirii. Kysymys on, missä kohtaa kannatusjanat leikkaavat toisensa.
Saattaa käydä jopa niin, että kaikki kolme puoluetta ylittävät maaliviivan lähes samanaikaisesti, ja eroja näiden välillä haetaan absoluuttisten äänien sijaan vaalipiirien viimeisten paikkojen kautta.
Kärkikolmikon takana keskustalaiset kampanjoivat maakunnissa ankarasti välttääkseen vaalikatastrofin. Puolue todennäköisesti suoriutuu jonkin verran viime aikaisia gallupeja paremmin.
Kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten kisa kärkipaikasta kiristyy.
Vihreillä tekeminen on ollut pitkään alavireistä, eikä kannatus osoita piristymisen merkkejä. Kannatusta päinvastoin vuotaa vihreiltä demareille. Vasemmistoliitto on pystynyt vähän nostamaan profiiliaan. RKP:llä ja kristillisdemokraateilla on oma vannoutunut kannattajakuntansa.
Väkirikkaimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla äänikynnys on maan alhaisin. Uudellamaalla onkin syytä kiinnittää huomiota siihen, pääseekö pienpuolueiden edustajia läpi.
Tämä analyysi pohjautuu lukuisten poliittisesti aktiivisten, Suomen eri osissa asuvien ja monia puoluetaustoja edustavien ihmisten kanssa käytyihin taustakeskusteluihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
