Pyhäjoen ydinvoimala myöhästyy neljä vuotta – Fennovoiman toimitusjohtaja kertoo, miksi voimaloiden valmistuminen Suomessa takkuaa

Fennvoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki saa vastailla taajaan uteluihin Hanhikiven aikataulusta ja myöhästymisestä. Kuva: Vesa Laitinen

Ensimmäiset rakennukset Pyhäjoen työmaalla ovat jo pystyssä, mutta voimalan rakentaminen ei vielä ole alkanut. Hanke tarvitsee vielä valtioneuvoston rakentamisluvan. Kuva: Fennovoima

Fennovoiman ydinvoimalaitos on tarkoitus rakentaa Pohjois-Pohjanmaan rannikolle, Pyhäjoen Hanhikivelle. Siitä tulee myös reaktorin nimi – Hanhikivi 1. Kuva: Stiina Hovi

Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoella viivästyy.

Laitostoimittajan, venäläisen Rosatomin, mukaan rakentamisluvan saaminen ja rakentamisen alkaminen sijoittuisi vuoteen 2021.

Sähköä laitos tuottaisi vasta vuonna 2028.

Se on neljä vuotta alkuperäistä arviota myöhemmin.

Kyse on Fennovoiman ydinvoimalaitoksesta. Laitos on tarkoitus rakentaa Pohjois-Pohjanmaan rannikolle, Pyhäjoen Hanhikivelle. Siitä myös reaktorin nimi – Hanhikivi 1. Alkuperäinen arvio voimalan käyttöönottovuodesta oli 2024.

Vielä muutama viikko sitten Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki ei halunnut esittää arviota valmistumisaikataulusta. ”Emme ole viestimässä, että laitos valmistuu vuonna 2024."

Uteluihin Hanhikiven aikataulusta ja myöhästymisestä Fennovoima saa vastailla taajaan. Ei vähiten siksi, että Suomen tunnetuin ydinvoimahanke, Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 -reaktori Eurajoella, näyttää myöhästyvän aikataulustaan yli vuosikymmenen.

Olkiluodon sähköntuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2020, kokonaisuudessaan 15 vuotta rakennusluvan myöntämisen ja varsinaisten rakennustöiden aloittamisen jälkeen.

Hanhikivenkin aikataulu on venynyt. Syvennytään vaikeuksiin pian, mutta katsotaan ensin, missä vaiheessa hanke on nyt.

Ensimmäiset rakennukset Pyhäjoen työmaalla ovat jo pystyssä, mutta voimalan rakentaminen ei vielä ole alkanut. Hanke tarvitsee vielä valtioneuvoston rakentamisluvan. Periaatepäätös ydinvoiman rakentamisen puolesta on viety eduskunnan läpi jo kahdesti.

Rakentamisluvan edellytyksenä on Säteilyturvakeskuksen (STUK) antama turvallisuusarvio.

Tästä päästäänkin viivästyksiin. Fennovoima tavoitteli turvallisuusarvion valmistumista ja siten rakentamisluvan saamista vuonna 2019. Venäläiseltä Rosatom-konserniin kuuluvalta laitostoimittajalta saatu informaatio ei kuitenkaan ollut riittävää. Myös voimalaitosalueen maaperätutkimusten toteutuksessa oli epäselvyyksiä.

STUK ilmoitti lokakuussa, että arvion valmistuminen siirtyy vuoteen 2020.

Viivästysten pääsyy on Hemmingin mukaan suomalaisten vaatimusten korkea taso muihin maihin nähden. Voimalaitoksen toimittajalla on paljon kokemusta laitoshankkeista, mutta vaatimustaso Suomessa on erityisen kova.

Hanhikivi 1 on myös ensimmäinen hanke, johon sovelletaan Olkiluoto 3:n rakentamiskokemusten ja Fukushima 1 -voimalan onnettomuuden jälkeen uusittuja STUKin vaatimuksia.

”Niillä varmistetaan, että jokainen asia on mietitty läpi ja ollaan itse sitä mieltä, että ratkaisu on turvallinen. Suomessa pitää kuvata huomattavissa määrin työskentelyprosessia. Eikä se sinällään alalla toimiville ihmisille ole yllätys.”

Hemmingin mukaan suunnitteluun jo viranomaisten vaatimusten vuoksi uhrattava lisäaika voi säästää hankkeen Olkiluodon kaltaisilta merkittäviltä viivästyksiltä rakennusvaiheessa.

”Yksi iso oppi [Olkiluodosta] on se, että mennään tarpeeksi pitkälle suunnittelussa ennen rakentamista. Aina niitä tehdään jonkin verran limittäin, mutta pitkälle menevällä suunnittelulla pyritään varmistamaan, ettei yksityiskohdista nouse asioita, jotka hidastaisivat rakentamista.”

Olkiluodossa ongelmia oli esimerkiksi betonivalussa. Turvallisuuskriittisellä alalla ongelmat aiheuttavat usein muun rakennustyön pysähtymisen.

”Jos jokin asia ei ole kunnossa, niin kaikki muu pysähtyy, kunnes se asia on laitettu kuntoon. Siitä tulevat alan hidasteet. Isossa kuvassa turvallisuuskriittisellä alalla ei ole toista tapaa tehdä, eikä pidä olla.”

Yksi haaste ydinvoimahankkeissa on Hemmingin mielestä se, ettei Suomessa tehdä monia näin suuria, megaluokan rakennushankkeita. Kokemusta ei siten kerry tarpeeksi. Se altistaa virheille ja viivästyksille.

Fennovoimassa ongelmaa on pyritty ratkomaan rekrytoimalla Olkiluodon rakentamisessa mukana olleita henkilöitä ja tutustumalla mahdollisimman tarkkaan Olkiluoto 3 -hankkeeseen.

Kuten Olkiluodosta tiedetään, viivästysten kylkiäistuotteena kustannukset usein nousevat. Pitääkö Fennovoiman budjetti?

Hanhikiven kustannusarvio on tällä hetkellä 6,5–7,0 miljardia euroa. Fennovoima on pyrkinyt suojautumaan kustannusten karkaamista vastaan kiinteillä sopimusjärjestelyillä. Tilaus laitoksen toimittamisesta Raos Projectin kanssa on tehty avaimet käteen -periaatteella.

Laitostoimittaja vastaa kokonaisuudessaan siitä, että se toimittaa luvatulla hinnalla suomalaiset vaatimukset täyttävän voimalaitoksen valmiina käytettäväksi.

”Meillä on kiinteähintainen toimitus. Eri sopimusrakenteella voisi olla hermostuttavampi tilanne”, Hemminki sanoo.

Yleensä kiinteähintaisissakin sopimuksissa on kuitenkin varattu vähintään ylivoimaisten esteiden varalle hinnankorotusmahdollisuus?

”Sopimuksessa on aina määritelty jotain, mutta olen rauhallinen, enkä ryhdy avaamaan sopimusta sen laajemmin.”

Kiinteä sopimus avaimet käteen -periaatteella tuo mukanaan sen, ettei Hemminki halua arvioida Hanhikiven aikataulua ennen kuin laitostoimittaja on kertonut oman näkemyksensä.

Hän vertaa asiaa talopaketin tai uuden auton tilaukseen. Tehtaalle voi esittää toiveita, mutta kovin paljoa aikatauluun tilaaja ei voi vaikuttaa.

Vertaus tuntuu ontuvan. Tämän kokoluokan megahankkeissa tilaaja pystyy vaikuttamaan aikatauluun. Tilaaja saa juuri sellaista palvelua, mistä on valmis maksamaan. Ydinvoimaloita ei tule liukuhihnoilta, eikä ostajan osa ole vain nurkasta seuraajan.

”Tietenkään analogia ei ihan suoraan toimi”, Hemminki myöntää.

Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä piti uutistoimisto Reutersin haastattelussa aiempaa aikataulua nykytiedon valossa äärimmäisen kunnianhimoisena, jopa epärealistisena.