Suomalainen sikako sademetsän tuhoaa? Vain HKScan sitoutunut WWF:n soijalupaukseen
WWF:n soijasitoumuksesta pois jääneetkin yhtiöt pyrkivät eri tavoin vastuulliseen soijan hankintaan.
Kuva: Ville-Petteri MäättäYmpäristöjärjestö WWF:n julkistamassa lihaoppaassa suomalainen sian- ja broilerinliha saa punaisen "vältä" -suosituksen, ellei se ole luomua tai ellei eläimiä ole ruokittu vastuullisesti tuotetulla soijalla.
WWF:n näkemyksen mukaan vastuullista on ProTerra- tai RTRS-järjestelmän mukaan sertifioitu soija.
Suurista suomalaisista lihataloista toistaiseksi vain HKScan on sitoutunut WWF:n suosittelemiin sertifikaatteihin. Muista suomalaisyhtiöistä sitoumuksen vastuullisen soijan käytöstä ovat tehneet Kesko, Arla Suomi, HKScan Finland, Unilever Finland, Norvita, Valio ja Fazer. Soijasitoumuksen tehneet yritykset lupaavat, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua.
Muiden kuin HKScanin tavanomaisesti tuotettu, suomalainen sian- ja broilerinliha saa siis WWF:n lihaoppaassa punaista väriä. Järjestön mukaan vastuuton soijan viljely aiheuttaa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta etenkin Etelä-Amerikassa.
Todellisuus on kuitenkin monivärisempi kuin pelkkien WWF:n suositusten perusteella voisi päätellä.
Esimerkiksi Atrian rehuyhtiö A-Rehu on käyttänyt ProTerra -sertifioitua soijarouhetta jo vuosia, kertoo hankintajohtaja Ilkka Ala-Fossi.
Yhtiö hankkii kuitenkin myös muilla tavoin sertifioitua soijaa. Nordic Soyan Uudenkaupungin soijatehtaan tuotteet ovat Ala-Fossin mukaan Farm ID -sertifioituja. Toinen soijan toimittaja ADM noudattaa omaa vastuullisuusohjelmaansa, jota se on kehittänyt yhdessä Forest Trust -säätiön kanssa.
Ala-Fossin mukaan kaikki A-rehun soija on hankittu toimijoilta, jotka noudattavat Euroopan rehuteollisuusjärjestön FEFACin vastuullisuussääntöjä.
Vastuullisen hankinnan lisäksi Ala-Fossi korostaa pyrkimystä kotimaisen valkuaisen käyttöön.
"Soijan hankinnan lisäksi vähintään yhtä tärkeänä asiana näemme soijan korvaamisen kotimaisilla vaihtoehdoilla. Elintarviketeollisuuden sivutuotteilla, sekä kuoritulla kauralla, herneellä ja härkäpavulla on soijan käyttöä jo vähennetty merkittävästi sian- ja siipikarjanlihan tuotannossa."
WWF:n suojeluasiantuntijan Stella Höynälänmaan mielestä siirtyminen kohti valkuaisomavaraisuutta on myönteistä kehitystä.
"Lisäksi toivoisi, että kotimaista valkuaista käytettäisiin suoraan ihmisravinnoksi. Härkäpavun viljely on lisääntynyt, mutta 95 prosenttia siitä menee rehuksi. Lihan määrää pitäisi vähentää."
FEFACin suosituksia WWF sen sijaan pitää liian löperöinä. Ne takaavat lähinnä sen, että soijan tuotannossa on noudatettu lakia. Lait eivät suojaa metsiä ja muita tärkeitä elinympäristöjä WWF:n näkemyksen mukaan riittävästi. Järjestö pitää soijaviljelmien leviämistä kestämättömänä muun muassa Brasiliassa, Argentiinassa, Paraguayssa ja Boliviassa, vaikka paikallisia lakeja noudatettaisiinkin.
"Tällä hetkellä RTRS ja ProTerra ovat ainoat luotettavat, laajan sidosryhmäosallistumisen tuloksena kehitetyt, läpinäkyvät ja kolmannen osapuolen auditoimat sertifikaatit", Höynälänmaa sanoo.
"Muita yhtä kattavia ja laadukkaita sertifikaatteja soijan tuotannossa ei tietojemme mukaan ole. Kuluttajan on myös helpompi luottaa sertifikaatteihin silloin, kun niiden laatu on varmistettu ympäristöjärjestöjen toimesta."
RTRS-järjestelmä ei aina edellytä fyysistä kaupankäyntiä vastuullisella soijalla, esimerkiksi jos sertifioitua soijaa ei ole saatavilla.
Ostaja voi silloin hankkia soijansa mistä vain ja hankkia sitä vastaavan määrän RTRS-krediittejä, joilla rahoitetaan vastuullisen tuotannon lisäämistä toisaalla.
Esimerkiksi HKScan on ostanut RTRS:n julkaiseman tilaston mukaan tänä vuonna 22 988 soijatonnia vastaavan määrän krediittejä. Soijasitoumus näkyy, sillä viime vuonna yhtiö osti RTRS-krediittejä vain 9 763 tonnia.
Atria-konsernin Ruotsissa ja Tanskassa toimiva yhtiö Atria Scandinavia on ostanut sertifikaatteja viime vuonna 5 030 tonnin edestä, tälle vuodelle tilasto näyttää toistaiseksi nollaa.
RTRS sallii geenimuunnellun soijan käytön, ProTerra ei.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
