"Kala-ala on kuin luokan pieni poika, jota on helppo kiusata"

Kala-ala ei saa tukia, kuten maatalous. Kalataloutta pitää kohdella tasavertaisesti muun ruuan alkutuotannon kanssa, vaativat toimitusjohtaja Veijo Hukkanen (vasemmalla) ja varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen. Kuva: Sanne Katainen

Kalaneuvos-konsernilla on kasvuhaluja. Tulppana on vaikeus saada lupia kalankasvatukseen.

"Pelkästään meidän konsernimme tarvitsisi kalankasvatusta 5–6 miljoonaa kiloa lisää. Kysyntää on niin kotimaassa kuin vientiinkin", sanoo toimitusjohtaja Veijo Hukkanen.

"Tarvitsemme lisää lupia, että voimme viedä kalaa ja vastata suureen kotimaisen kalan kysyntään Suomessa."

"Tässä mittakaavassa toimiminen vaatii globaaleja raaka-ainelähteitä. Olisi hyvä kasvattaa kotimaisia raaka-ainalähteitä", sanoo varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen.

Suomen suurinta kala-alan konsernia turhauttaa, kun alan kannalta keskeiset ministeriöt, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö, vetävät eri linjaa. Kalankasvatuksen luvista päättävien aluehallintovirastojen toimintatavat vaihtelevat eri puolilla Suomea.

"Tietämys on 80-luvulta. Se perustuu pitkälti mielikuviin. Kala-ala on kuin luokan pieni poika, jota on helppo kiusata", sanoo Toni Hukkanen.

"Jos laki estää kalankasvatuksen, lakia pitää muuttaa", sanoo Veijo Hukkanen.

Kalaneuvos hakee parhaillaan sekä lupia uusille kalankasvattamoille että olemassa olevien lupien uusintaa. Luvan hakeminen maksaa vähintään 100 000 euroa ja kestää ainakin kolme vuotta.

Ongelmana on myös lupien määräaikaisuus. Se ei rohkaise investointeihin.

Hukkasten mukaan ympäristölupamenettelyä pitää keventää. Koko lupakäsittely olisi hyvä keskittää yhteen paikkaan.

Kalaneuvos-konserni ja yrittäjäperheen kalankasvatusyritys Nordic Trout tytäryhtiöineen on Ruotsin suurin kirjolohenkasvattaja. Ruotsissa kasvatetaan vuodessa viisi miljoonaa kiloa kirjolohta, Suomessa neljä.

Ruotsissa lupaprosessit ovat samansuuntaiset kuin Suomessa.

"Ruotsissa kalankasvatustoiminta on keskittynyt sisävesialueille, joissa järvet ovat ns. läpivirtausjärviä. Vesistöt ovat erittäin karuja, mikä on mahdollistanut suuremmat kasvatusvolyymit", Veijo Hukkanen sanoo.

Hukkasen mukaan Suomessa ympäristönäkökulma on jyrännyt elinkeinopoliittisen näkökulman.

"Ympäristöviranomaisella on Suomessa ja Ruotsissa valta päättää, saako yrittäjä toimintaluvan vai ei. Meidän mielestämme tässä tulisi ottaa huomioon, että tuotamme elintarvikkeita ja verrata kalankasvatusta muiden vaihtoehtoisten elintarvikkeiden kuormitukseen."

Kirjolohen jälkeen Kalaneuvoksen tärkeimmät kalat ovat norjalainen lohi, siika, silakka ja muikku. Kotimaisen kalan osuus Kalaneuvoksella on 40–50 prosenttia.

Konserni katselee koko ajan ostettavia yrityksiä.

Nyt käynnissä on Sastamalan tehtaan laajennus. Suomen elintarviketeollisuuden tämän vuoden suurin, 22 miljoonan euron investointi valmistuu syksyllä. Laajennus tuplaa tilat 11 000 neliömetriin ja savustuskapasiteetin 20 000 kilosta 40 000 kiloon päivässä. Savustamosta tulee Pohjoismaiden suurin.

Yhtiön ensimmäinen savustamo oli maatilan tallissa. Nyt tehtävä laajennus on 1989 käyttöön otetun tehtaan 15. Rakennusprojekti työllistää jopa 250 henkeä, kertoo Veijo Hukkanen.

"Laajennuksen yhteydessä varataan mahdollisuus laittaa tulevaisuudessa aurinkopaneelit", Toni Hukkanen kertoo.

Sastamalan tehdas on lämmennyt hakkeella vuodesta 2012 alkaen. Hake on tullut pääosin omista metsistä parin kilometrin säteeltä. Nyt sitä ostetaan lämpölaitokseen myös ulkopuolelta, mutta tulevaisuudessakin alle 15 kilometrin säteeltä.

Huomenna tiistaina käynnistyvät Brysselissä kala-alan vuoden merkittävimmät Seafood Expo Global -messut. Kalaneuvoksesta messuille lähtee jälleen 13 henkeä.

Kalaneuvos sai tammikuussa ensimmäisenä suomalaisena kala-alan yhtiönä vientiluvan Kiinaan viljellylle kirjolohelle, taimenelle ja siialle, sekä luonnonvesien muikulle ja särjelle. Luvan saaminen kesti lähes neljä vuotta.

Kiinaan lähdetään premium-kärjellä. Sinne on lähdössä testieriä.

"Kiinasta haaveillaan paljon. Vaikka Kiina on iso, se on äärimmäisen hintakilpailtu markkina", sanoo Toni Hukkanen.

Lämminsavulohta on valmistettu pääasiassa Suomessa. Tarjonta on kasvanut: Bostonin messuilla lämminsavustettua kalaa esiteltiin messukävijöille aivan uutena tuotteena. Sille on Toni Hukkasen mukaan tulossa uutta kuluttajakuntaa Yhdysvalloista ja Euroopasta.

Kalaneuvoksella on vientiä 14 maahan – jopa Norjaan, jonne lähtee kirjolohen mätiä.

Vietnamiin ja Filippiineille viedään kalan päitä ja vatsarasvoja. Konttirahti Vietnamiin on halvempi kuin kuljetus Pohjois-Suomeen.

Viime vuonna vientiponnisteluja ja liikevaihtoa painoi raaka-ainepula, joka johtui hellekesästä.

"Noin 15 astetta on ideaali kalankasvatuslämpötila. Silloin saadaan paras lisäkasvu", Toni Hukkanen sanoo.

Kalanjalostus- ja kalankasvatuskonsernien liikevaihto oli viime vuonna 120 miljoonaa euroa. Tänä vuonna kasvutavoite on kiloissa 12 prosenttia. Työntekijöitä on yhteensä 260.

Perheyrityksessä kaikki kymmenen perheenjäsentä ovat omistajina kalankasvatusyrityksessä. Kahdeksan perheenjäsentä on myös töissä Kalaneuvos-yhtiössä.