Malli sopii vientiteollisuudelle
Berliini
Saksassa työmarkkinat ovat kokeneet viime vuosina rajumman muutoksen kuin koskaan toista maailmansotaa seuranneet talousihmeen jälkeen.
Yksi maailman suurimmista vientimaista pystyy säätelemään omaa kustannustasoaan ja siis kilpailukykyään uskomattoman paljon – suhdanteiden ja kysynnän mukaan.
Saksan työmarkkinat ovat sekoitus yrityskohtaisia ja alakohtaisia sopimuksia, lyhennettyä työaikaa, palkka- ja työaikajoustoja sekä työaikapankkeja. Koko liittotasavallan kattavat työehtosopimukset ovat hyvin harvinaisia eikä samanlaista yleissitovuutta kuin Suomessa tunneta juuri ollenkaan.
Valtion tukemaa lyhennettyä työaikaa sovellettiin kriisivuonna 2009 Saksassa 1,1 miljoonaan työntekijään. Työmarkkina- ja tutkimusinstituutti IAB arvioi, että tällä pelastettiin 400 000 työpaikkaa.
Jos yrityksen talous menee oikein tiukille, voidaan työaikoja ja palkkoja säädellä niin sanotuilla avaamislausekkeilla.
Lausekkeiden mukaan voidaan työpaikkakohtaisesti sopia määrätyn ajan kestävistä työaikojen tai palkkojen muutoksista. Jo kertaalleen sovittuja palkankorotuksia on mahdollista lykätä, ne voidaan maksaa alennettuina tai jättää kokonaan maksamatta.
Kaikista työntekijöistä avaamislausekkeiden piirissä on noin kolmannes. Säätely tapahtuu työviranomaisten valvonnassa. Lausekkeiden käyttöönotto edellyttää, että yritys osoittaa työviranomaisille niiden tarpeen ja antaa tietoja yrityksen taloudellisesta tilanteesta.
Metalliteollisuudessa avaamislauseke voi sallia viikkotyöajan pidentämisen esimerkiksi 35 tunnista 40 tuntiin. Vähittäiskaupan yritys voi maksaa vaikkapa 12 prosenttia alennettuja palkkoja vuoden ajan.
Vuonna 2010 avaamislausekkeita käytti 58 prosenttia saksalaisista yrityksistä.
Saksassa yritykset erosivat työnantajajärjestöistä vastalauseena sille, että työehtosopimuksista tuli liian sitovia. Nyt Saksassa on kahdenlaisia työnantajaliittoja. Uudet liitot eivät ole sidottuja alansa työehtosopimukseen lainkaan. Entiset taas irrottivat työnantajaliiton jäsenyyden työehtosopimuksen sitovuudesta.
Viime vuonna Saksassa oli voimassa 73 900 työehtosopimusta. Näistä miltei puolet oli sellaisia, että ne koskivat vain yhtä yritystä. Esimerkiksi Euroopan suurimmalla autonvalmistajalla Volkswagenilla on tällainen sopimus.
Muita tyypillisiä yrityskohtaisia sopimusaloja ovat muun muassa lento- ja rautatieliikenne, postipalvelut ja it-sektori.
Halpatyö on lisääntynyt Saksassa samaan aikaan työsopimuskentän pirstaloitumisen kanssa.
Viisi miljoonaa työntekijää ansaitsee alle 8,50 euroa tunnissa. Vuokratyöntekijöiden määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Nyt vuokratyötä tekee yli 800 000 työntekijää. Palkka on vuokratöissä jopa kolmanneksen alempi kuin pysyvissä työsuhteissa.
Saksassa työskentelee 7,4 miljoonaa ihmistä niin sanotuissa minitöissä 400 euron vero- ja sosiaalimaksuvapaalla kuukausipalkalla. Nyt liittohallituskin on joutunut tunnustamaan, että heitä uhkaa suoranainen vanhuusköyhyys, eli alle 200 euron eläke. Minityötä tekevät pääasiassa naiset.
JORMA MATTILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
