Elintarvikeketjun ongelmat eivät näy kauppatapalautakunnassa
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on jäänyt vähälle käytölle. Sen käsittelyyn ei ole tullut vuodessa yhtään tapausta.
MTK:n lakimiehen Marica Twerinin mielestä tämä ei tarkoita, etteikö elintarvikeketjussa olisi ongelmia.
Päivittäistavarakauppa ry:n lakimies Janne Koivisto arvelee, että jos tapauksia tulee, niitä tulee maataloudesta.
”Keskeinen väite on, että pienempi toimija joutuu kärsimään isomman toimijan markkinavoiman käytöstä vaikka neuvotteluissa.”
”Itse haluaisin uskoa, että elintarvikeketjussa toimintatavat ovat suhteellisen hyvät.”
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuori uskoo, että elintarvikeketjussa on edelleen riitoja. ”Niitä on ollut ennen lautakuntaakin.”
Lautakunta tulkitsee hyvän kauppatavan periaatteita, jotka Euroopan komissio ja elintarvikeketjun EU-järjestöt laativat vuonna 2011. Ne sitovat yrityksiä, jotka rekisteröityvät mukaan vapaaehtoiseen itsesääntelyjärjestelmään.
Rekisteri aloitti syyskuussa 2013. EU:n laajuisesti siinä on 865 yritystä 165 konsernista.
Suomesta mukaan on rekisteröitynyt 42 toimijaa. Kauppa on hyvin edustettuna, elintarvikeala vähemmän.
Kansainvälisten elintarvikeyritysten, kuten Coca-Colan ja Nestlén, Suomen tytäryhtiöiden lisäksi mukaan on rekisteröitynyt neljä täällä toimivaa alan yritystä, leipomot Elonen ja F.K.Trube, Munakunta ja Saarioinen.
Monilla markkinoilla toimivat elintarvikealan konsernit voivat Tammivuoren mukaan kokea, että aloitteeseen sitoutuminen vaikeuttaa kilpailua.
Euroopan maataloustuottajien järjestö Copa-Cogeca ei lähtenyt mukaan hyvän kauppatavan periaatteisiin. Järjestö pelkäsi, että lautakunnissa vastapuoli saa tietää, kuka riidan tuo käsiteltäväksi. ”Ei ole sanktioita eikä ole julkisuutta”, Twerin sanoo.
Suomessa MTK on mukana. ”Johtokunnan mielestä on parempi olla mukana kuin ulkopuolella.”
Suomen lisäksi vain Belgiassa, Saksassa ja Alankomaissa viljelijät ovat edustettuina kansallisissa foorumeissa. Vain kuusi maatalousyritystä on rekisteröitynyt järjestelmään EU-tasolla.
Meillä maatalousyrittäjät voivat tuoda asiansa elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan käsittelyyn MTK:n kautta, vaikka eivät ole rekisteröityneet järjestelmään.
Muuten kantelun tekemiseen vaaditaan vähintään kaksi rekisteröitynyttä yritystä. Tammivuoren mukaan voi olla, että menettely koetaan liian vaikeaksi.
Kantelun saadessaan kansallinen lautakunta katsoo, onko hyvää kauppatapaa noudatettu, ja antaa ratkaisuesityksen. Lopullisen ratkaisun tekee EU-tason hallintaryhmä. Ratkaisu julkaistaan nettisivuilla.
Tammivuoren mukaan rangaistusmekanismi on varsin kevyt. ”Yritystä kehotetaan korjaamaan toimintamallejaan. Viimeinen rangaistus on erottaminen, jolloin rangaistus tulee maineriskinä.”
Vaikka taloudellisia seuraamuksia ei vapaaehtoisessa järjestelmässä jaella, Koivisto on varma, että kauppa noudattaa lautakunnan tulkintoja.
”En missään tilanteessa voi kuvitella, että meidän toimijamme jättäisivät noudattamatta toimintasuositusta, jonka lautakunta antaa. Maineriski on suuri, jos tietoisesti jätetään piittaamatta lautakunnan tulkinnoista.”
Twerinin, Tammivuoren ja Koiviston mukaan lautakuntaa ei tunneta vielä.
Kukaan ei kuitenkaan pidä lautakuntaa turhana. ”Se lähettää viestiä, millaisia sopimusten pitäisi olla olla”, Twerin sanoo.
Tammivuoresta on hyvä, että hyviä kauppakäytäntöjä pyritään edistämään Euroopan-laajuisesti. ”Poliittisilla toimijoilla ja virkamiehillä on mahdollisuus ymmärtää bisneslogiikkaa paremmin.”
Koiviston mielestä itsesääntelyn ensisijainen merkitys on siinä, että yritykset joutuvat miettimään toimintatapojaan. ”Ensisijainen tavoite ei ole riitely, vaan se, että keskustellaan ja voidaan muuttaa käytäntöä.”
Hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt vaikuttavat todennäköisesti lähinnä pienempiin alkutuottajiin, tavarantoimittajiin ja vähittäiskauppiaisiin, eduskunnan suuren valiokunnan lokakuussa saama täydentävä selvitys komission tiedonannosta kertoo. PAULA LIESMÄKI
Lautakuntaa ei tunneta vielä.
Kukaan ei kuitenkaan pidä
sitä turhana. Se lähettää viestiä,
millaisia sopimusten pitäisi olla olla.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
