Vedyn tuotanto ohitti energiatuen jaossa biokaasun ja etanolin – kaksi vetyhanketta saa yhteensä 40 miljoonaa euroa tukea

EPV Energia aikoo rakentaa Vaasaan vedyntuotantoa ja hankkeeseen kuuluu kaksi suurta 12 megawatin Wärtsilän kaasumoottoria, joilla tuotetaan vedystä sähköä. Elektrolyysin hukkalämpö varastoidaan kallioluoliin. Kuva: EPV

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) myönsi joulukuussa neljälle uusiutuvan energian hankkeelle investointitukea yhteensä 64 miljoonaa euroa. Niistä kaksi koskee vedyn ja hiilivedyn tuotantoa, yksi painevesilämpövarastoa ja yksi hukkalämpöä hyödyntäviä lämpöpumppuja.

"Myönnetyt tuet saavat liikkeelle 230 miljoonan euron hankkeet eri puolelle Suomea", elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo.

Eniten tukea, 25,6 miljoonaa euroa, myönnettiin P2X Solutions Oy:lle uusiutuvan, niin sanotun vihreän vedyn tuotannolle Harjavaltaan. Vetyä tuotetaan elektrolyysin avulla teollisuus- ja liikennekäyttöön. Vedyn tuotantoon yhdistetään hiilivedyn eli metaanin tuotantolaitos. P2X:n kumppani on Enersense.

Investoinnin suuruus on noin 70 miljoonaa euroa, TEM:n tuen suuruus investoinnista on 40 prosenttia. Ilmastorahasto on lisäksi myöntänyt yhtiölle 10 miljoonan euron pääomalainan.

Päätös tarvitsee vielä EU-hyväksynnän, koska kyseessä on valtion tuki.

P2X Solutionsin perustajaosakkaat ovat toimitusjohtaja Herkko Plit ja Jukka Juola, joka on yhtiöön sijoittaneen Andament Groupin toimitusjohtaja.

Yhtiön verkkosivuilla kerrotaan, että Plit päätti perustaa P2X Solutionsin "ymmärrettyään, että päästövähennystavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan vedyn avulla". Hän on toiminut aiemmin muun muassa Balticconnector-kaasuputken toimitusjohtajana.

Toiseksi suurin tukisumma myönnettiin Vantaan Energialle, joka aikoo rakentaa Vantaan Kuusikonmäen kallioperään kehä lämpövaraston 50–100 metrin syvyyteen maanpinnalta. Miljoonan kuution suuruisen varaston vesi lämmitetään kesällä ja käytetään talvipakkasilla.

Valtio myönsi hankkeelle joulukuussa enintään 19 miljoonaa euroa tukea eli enintään 22 prosenttia investoinnista. Toivosen mukaan investoinnin arvo on lähes sata miljoonaa euroa.

EPV Energia Oy:lle myönnettiin 14,2 miljoonaa euroa vedyn tuotantoon Vaasaan. Tuen osuus on 40 prosenttia koko 35 miljoonan euron investoinnista.

EPV:n kumppanit hankkeessa ovat Vaasan Sähkö ja Wärtsilä, joka rakentaa Vaasaan kaksi 12 megawatin vetyä käyttävää sähköntuotantomoottoria.

Hankkeessa yhdistetään uusiutuvan vedyn tuotanto, lämmön varastointi sekä vedyn käyttö moottorivoimalaitoksessa. Halvan sähkön aikana tuotetaan vetyä ja kalliin sähkön aikana tuotetaan vetymoottoreissa sähköä.

Elektrolyysissä pilkotaan vesi sähkön avulla vedyksi ja hapeksi. Vety paineistetaan kompressorilla varastosäiliöihin. Sähköä elektrolyysissä kuluu 7,1 megawattia, jolla saadaan 4,3 megawattia vetyä. Loppu on lämpöä.

Prosessissa syntyvä lämpö varastoidaan Vaasassa jo olemassa oleviin isoihin kalliolämpö­luolavarastoihin, jotka ovat toimineet aiemmin öljyvarastona, johtaja Niko Paaso EPV Energiasta kertoo.

Luolia on kaksi. Niihin varastoidaan vettä 210 000 kuutiometriä. Vesi sitoo energiaa 7–9 gigawattituntia.

Investointipäätöstä odotetaan ensi kesään mennessä.

Erikoispaperia Janakkalassa tuottavalle Tervakoski Oy:lle myönnettiin 5,2 miljoonaa euroa lämpöpumppuinvestointiin tehtaan höyryn tuottamiseksi hukkalämmöistä. Tuen osuus koko investoinnista on 27 prosenttia.

Hankkeessa uutta on tapa, jolla lämpöpumpuilla hyödynnetään erilaisia teollisuuden hukkalämpöjä matalapainehöyryn tuottamiseksi.