Raju ristiriita: Poliitikot kannattavat työperäistä maahanmuuttoa – samaan aikaan monet Suomessa tutkintonsa suorittaneet ulkomaiset opiskelijat lähtevät maasta

Akavan asiantuntijan mukaan oleskeluluvissa ongelmana ovat nimenomaan hitaat lupaprosessit. Kuva: Kari Salonen

Monet poliitikot ovat viime aikoina puhuneet voimakkaasti työperäisen maahanmuuton puolesta. Sen avulla Suomeen toivotaan saatavan uusia työntekijöitä eläköityvien tilalle. Samaan aikaan kuitenkin monet ulkomaalaiset opiskelijat lähtevät suorittamansa tutkinnon jälkeen pois Suomesta, koska heille ei löydy täältä työpaikkaa.

Sekä korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava että Suomen ylioppilaskuntien liitto vaativatkin, että ulkomaalaisten opiskelijoiden oleskelulupien saantia pitää helpottaa.

Opetushallituksen tietojen mukaan vuonna 2014 Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista seuraavana vuonna oli muuttanut pois maasta kolmannes. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevista opiskelijoista Suomesta oli poistunut lähes 40 prosenttia. EU- ja ETA-maiden opiskelijoista maasta oli lähtenyt vain vajaat kymmenen prosenttia. Yhteensä ulkomaalaiset suorittivat Suomessa tuolloin runsaat 3000 tutkintoa.

Akavan erityisasiantuntija Miika Sahamies muistuttaa, että opiskelijoiden saaminen Suomeen lisää koko maan osaamispääomaa ja luo kansainvälisiä yhteyksiä, jotka hyödyttävät myös suomalaisia.

"Akavan mielestä kysymys on tärkeä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ohella myös työvoimapoliittisesti. Pienenevien ikäluokkien maassamme on puutetta osaavasta työvoimasta. Työikäisten maahanmuuttajien määrän kasvu tuo mahdollisuuden hyödyntää maahanmuuttoa ratkaisuna huoltosuhteen heikkenemiseen, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin ja työvoiman saatavuuden haasteisiin", Sahamies toteaa.

Sahamies sanoo, että oleskeluluvissa ongelmana ovat nimenomaan hitaat lupaprosessit.

"Tavoitteena on oltava palveluiden saaminen niin sanotusti yhden luukun periaatteella. Tässä keskeisiä ovat yhteensopivat tietokannat ja prosesseista vastaavien asiantuntijoiden yhteistyö", hän lisää.

Erityisasiantuntija huomauttaa, että Suomeen saapuvat maahanmuuttajat ovat nykyisellään heterogeeninen joukko, joihin kuuluu sekä korkeakoulutettuja että vain lyhyen aikaa kouluja käyneitä. Sahamies korostaa, että heidän joukossaan on jopa luku- ja kirjoitustaidottomiakin.

"On huolestuttavaa, että vain noin puolella ulkomaalaistaustaisista nuorista on korkeintaan perusasteen koulutus. Tavoitteena on oltava, että jokainen kansalainen, taustaan katsomatta, suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon", Sahamies linjaa.

Tärkeää on Akavan mielestä myös lisätä maahanmuuttajien määrää korkeakoulutuksessa.

"Tässä keskeistä on jo maassa olevien maahanmuuttajataustaisten sekä muiden aliedustettujen ryhmien tukeminen ja ohjaaminen. Akava on ehdottanut, että jokaiseen korkeakouluun tulisi luoda valmentava ohjelma tukemaan koulutukseen pääsyä", erityisasiantuntija sanoo.

Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Maria Nyroos toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että Suomessa tutkintonsa suorittaneiden ulkomaisten opiskelijoiden lähteminen täältä on ongelma.

Yksi iso asia tässä ongelmassa on Nyroosin mukaan se, että jotta oleskeluluvan saa, pitää tutkinnon suorittajan löytää täältä vuodessa työpaikka.

"Ongelma on siis se, että kaikilla opiskelijoilla ei ole saavutettavia kielipalveluita eli esimerkiksi kielikursseja ei pysty suorittamaan. Suomessa on myös todella vaikeaa saada töitä ilman, että suomen kielen hallitsee sujuvasti", hän sanoo.

Oleskeluluvan ehtona oleva vaatimus työpaikan löytymisestä vuodessa on ongelma Nyroosin mukaan siksi, että oleskeluluvan saamiseksi edellytetään myös melko huomattavaa toimeentuloa. Toisin sanoen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilla henkilöillä pitää olla tietty määrä omaisuutta, jotta hän voi osoittaa selviävänsä taloudellisesti täällä.

Nyroosin mukaan varallisuusvaatimuksia ei pidä kuitenkaan poistaa kokonaan.

Ylioppilasliikkeen toiveena on Nyroosin mukaan se, että oleskelulupia pidennettäisiin niin, että tutkinnolla ansaitsisi pysyvän oleskeluluvan.

Suurin ongelma EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden näkökulmasta ovat Nyroosin mukaan lukuvuosimaksut. Niiden hyötyjä ei ole Nyroosin mukaan pystytty osoittamaan.

"Nämä kaikki erilliset prosessit ja maksut ovat niin vaikeita, etteivät ne kannusta jäämään Suomeen", hän huomauttaa.

Maria Nyroos huomauttaa, että ulkomaisten opiskelijoiden tilanteen kehittäminen vaatii poliittisia päätöksiä. Niinpä hän toivookin, että uusi eduskunta suhtautuisi vakavasti heidän ongelmiinsa.

"Poliitikoista se lähtee se tahto", hän muistuttaa.