Pankki kaukana
Pankit ovat jatkaneet konttoriverkostonsa karsimista. Viime vuonna Suomessa suljettiin lähes sata konttoria, näistä puolet maaseudulla.
Pankkiasiointi on siirtynyt nopeasti verkkoon. Konttoriin tulee asiaa harvemmin. Myös käteisen käyttö on vaihtunut maksukortteihin, ja liikuteltavat maksupäätteet ovat varsin yleisiä jo torikaupassakin.
Pankkikonttoreiden katoaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Rahatalouden toimivuuden kannalta asiakkaan on saatava pankeilta myös henkilökohtaista palvelua. Erityisesti maaseudulla tällaiseen palveluun alkaa olla usein liian pitkä matka.
Suomen Pankissa on jo huolestuttu siitä, kuinka kansalaisten oikeus pankkipalveluihin toteutuu (MT 19.7.). Kaikkea palvelua ei voi siirtää itsepalveluksi nettiaikanakaan – sitä paitsi heikkojen tietoyhteyksien vuoksi nettikään ei ole kaikkien käytettävissä.
Matka konttorin laina- ja neuvontapalveluihin voi maaseudulla olla jo kymmeniä kilometrejä. Samalla kärsii myös mahdollisuus kilpailuttaa palveluja.
Kenties vielä suurempi ongelma on käteisnostojen vaikeutuminen. Käteistä tarvitaan edelleen moneen asiaan, eikä viidesosa suomalaisista muuta maksuvälinettä käytäkään.
Suomessa on jo yli kymmenen kuntaa, joista pankkiautomaatti puuttuu kokonaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylijohtaja Päivi Hentunen arvioikin, että automaateista vastaava Automatia on unohtanut lupauksensa kattavan verkoston ylläpidosta.
Toimiva rahoitusjärjestelmä on talouden moottori ja polttoaine. Käteinen kuuluu järjestelmään oleellisena osana, jonka saatavuutta pitää myös viranomaisten valvoa.
Toimivan talouden lisäksi kyse on myös turvallisuudesta. On huono asia, jos maalla asuvat joutuvat pitämään käteistä kotona ”varastossa”.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
