Viikon paikannimi Suntit, hotutja ahtaat
Merenkurkussa meri kapenee kuin kaula olkapäiden ja pään välissä. Kurkun lisäksi kapeikoille on nimistössä ilmauksia, joita ei yleiskielestä tapaa.
Inarinjärven Kaikunuora on pitkä ja suora salmi, joka jää mantereen ja Kaamassaaren välille. Nuora merkitsee pohjoismurteissa kapeaa salmea.
Itäisessä Suomessa kapeikko on hotu: esimerkiksi Tuupovaaran Kuuttijoessa on koski nimeltä Rosvohotu.
Rauma-loppuisia paikkoja on Varsinais-Suomen rannikolla toistasataa. Kantaskandinaaviin palautuva sana rauma merkitsee lounaismurteessa kapeaa salmea. Kapeisiin vesiväyliin lukeutuu myös suntti, joka on käännös ruotsin salmea tarkoittavasta sanasta.
Oulujoen niskalta Kajaaniin veneiltiin ennen muinoin Kivesjärven kautta. Kivesjärvi on kahden laskujoen järvi, jonka kautta kuljettuna säästyi parikymmentä kilometriä. Samalla vältettiin Oulujärven arvaamaton Ärjänselkä.
Reitin jokisuihin ja kapeikkoihin sattuu useita Kainua-nimiä. Nykytutkimus yhdistää nimet kantaskandinaavin aukkoa tai kitaa merkitsevään sanaan.
Kapeikkoja on nimetty ahtaiksi: Hämeenkyrössä on salmi Kallioistenahdas, Petäjävedellä Karhunahdas.
Ahtauteen näyttäisivät liittyvän myös jotkut vesistönimet, joissa esiintyy sana jungfru, neito.
”Nimeäminen paljastuu näin muodoin hävyttömäksi”, totesi muuan nimistöntutkija.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
