Haittaverot rapauttamassaruokateollisuuden kilpailukykyä
Karsten Slotte kannustaa ruokateollisuutta satsaamaan koneiden sijasta tuotekehitykseen ja brändeihin. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoElintarviketeollisuusliiton (ETL) puheenjohtaja, Fazerin konsernijohtaja Karsten Slotte tyrmää valtion kaavailut sokeri- ja rasvaveron käyttöönotosta.
Tehoton ja byrokraattinen järjestelmä verottaisi hänen mielestään suomalaisyritysten kilpailukykyä.
Slotte katsoo, että arvonlisäveron korotus olisi oikeudenmukainen ja tehokas tapa hakea valtion kaipaamat lisätulot.
”Yritysmaailma ei voi samalla tavoin ruuvia kiristämällä lisätä tulojaan. Sen sijaan valtio elää koko ajan yli varojensa eikä tee korjaavia toimenpiteitä asialle.”
Slotte uskoo, että makeisvero oli helppo ottaa käyttöön tammikuussa 2011, sillä sitä maksavien yritysten määrä oli pieni.
”Valvonta on kuitenkin laiminlyöty täysin”, hän kummastelee.
”Jos joku jobbari tuo esimerkiksi Fazerin Sinistä Haaparannan kautta Suomeen, kukaan ei varmista, että tästä suklaasta maksetaan vero.”
Suomalaiset vähensivät makeisten syöntiä veron myötä aluksi tuntuvasti. Sittemmin kulutus on taas lisääntynyt.
Suomalaistuotannon kilpailukyky on Slotten mukaan kuitenkin kärsinyt.
”Kiinteät kulumme tuotettua kiloa kohti ovat kasvaneet suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin, eikä se kannusta investoimaan laitteisiin tai työvoimaan.”
Slotte ennakoi tulevasta talvesta hyvin vaikeaa etenkin kilpailukyvyltään heikoille yrityksille.
Ongelmia on koko Euroopassa. Markkinat eivät enää kasva, vaan talouden epävarmuus leikkaa kulutusta. Samanaikaisesti raaka-ainekustannukset nousevat rajusti.
”Ylitarjonta ja ylikapasiteetti Euroopassa lisäävät paineita hintakilpailuun. Ruuan hintaan on kuitenkin pakko saada korotuksia kustannusnousun takia.”
Slotte perää lisää joustoa kaupan ja teollisuuden sopimuksiin. Myyntihinnat joudutaan nyt sitomaan pitkäksi aikaa vailla tietoa kustannusten mahdollisista muutoksista.
”Esimerkiksi Fazer on lyönyt lukkoon myyntihintansa kaupalle loppuvuodeksi Suomessa. Ruotsissa hintoja voi nostaa marraskuun alusta, ja Venäjällä korotuksia tehdään jo nyt.”
Hän ei kuitenkaan halua arvostella kauppaa.
”Totta kai vastakkainasettelua on ja hinnoista väännetään, mutta kaikki sujuu lain mukaan. Tosin pienen yrityksen neuvotteluasema on varmasti isoa heikompi.”
Slotte patistaa ruokateollisuutta investoimaan nykyistä enemmän tuotekehitykseen, brändeihin ja ihmisiin.
”Teollisuus on perinteisesti panostanut paljon rautaan, meillä on hienot koneet ja teknistä osaamista, vaikka todellinen henkivakuutus löytyy brändeistä ja tuotteista.”
Ratkaisevaa yrityksen menestykselle on Slotten mukaan se, kuka hallitsee jakelutiet. Tänä päivänä logistinen valta on kaupalla.
”Vanhojen aluekauppojen aikana teollisuuden paikallisille toimijoille jäi tilaa. Nyt kaikki on keskitetty tehokkuuden nimissä, mikä on vahinko.”
Fazer-johtaja käy usein kotiseudullaan Keski-Pohjanmaalla ja toivoo, että paikallisilla tuottajilla olisi siellä enemmän näkyvyyttä kaupassa. ”Olen luvannut itselleni, että lomalla saisin syödä muutakin kuin Fazerin leipää.”
ETL edustaa reilua 300:aa alan yritystä. Slotte kokee rikkautena, että saman katon alle mahtuu paljon erikokoisia ja tuotannoltaan erilaisia toimijoita.
Jäsenistö on sitoutunutta liittoon, eikä yksikään iso pääse sanelemaan toiminnan linjoja. Edes Valion ero ETL:stä ei ole halvaannuttanut liittoa.
”On tietenkin kurjaa, kun jäsen ja varsinkin näin iso maksaja lähtee, mutta ei meille ole jäänyt mitään hampaankoloon Valion lähdöstä.”
ETL on kirkastanut strategiaansa. Nyt kulmakivinä ovat muun muassa kilpailukykyisten työehtosopimusten luominen ja rakentavan neuvottelukulttuurin ylläpitäminen ja säädösympäristön kehittäminen.
”Suomalaistuotanto on tutkitusti turvallista. Toivottavasti myös kuluttaja ymmärtäisi sen arvon, sillä se laatu ei synny ilmaiseksi”, Slotte toteaa.
Erityisen raskas lainsäädännön taakka on hänen mukaansa pienelle yritykselle.
”Pienten yritysten merkitystä työllistäjänä ei pidä unohtaa. Suuryritykset tuskin lisäävät henkilöstöään Suomessa jatkossa, joten pienten menestyminen on tärkeää.”
TIINA TAIPALE
Suuryritykset tuskin lisäävät
henkilöstöään
Suomessa jatkossa,
joten pienten
menestyminen
on tärkeää.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
