Varoitukset onotettava tosissaan
Suomessa ruokakeskustelua käydään kuluttajahinnoista. Ruokaa pidetään liian kalliina, vaikka sen osuus suomalaisten kulutusmenoista on vuosikymmeniä pienentynyt.
Ruuan osuus kotitalouksien menoista on vain 13 prosenttia. Kehitys on ollut huimaa, koska vielä 1960-luvulla ruuan osuus oli noin kolmannes. Muutos on entistäkin suurempi, kun otetaan huomioon, että nykyisin kaupasta ostetaan huomattavasti pidemmälle jalostettua ruokaa kuin menneinä vuosikymmeninä.
Ruuan arvosta ja varsinkin arvostuksesta kertoo jotakin se, että Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen pari vuotta sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset heittävät roskiin syömäkelpoista ruokaa jopa 160 miljoonaa kiloa vuodessa.
Maailmalla ruuan hintakeskustelua käydään vakavammin perustein. Maanantaina maailmanpankki varoitti huonojen satojen vaikutuksesta ruuan hintaan.
Pankki muistutti, että sato-ongelmia on ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa ja Venäjällä on liian kuivaa, Euroopassa ja Intiassa liian märkää.
Maailmanpankin pääjohtaja Jim Yong Kimin mukaan ruuan kallistumisella voi olla katastrofaaliset vaikutukset miljoonien ihmisten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin.
Tilanne on Maailmanpankin mielestä vaikeampi kuin vuoden 2008 ruokakriisin yhteydessä. Silloin vehnän ja riisin hintojen kohoaminen aiheutti vakavia mellakoita muun muassa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
Pankki on yrittänyt aikaisemminkin saada rikkaimpia maita ymmärtämään ruuan hintojen nousuun liittyviä vakavia ongelmia. Varoituksia ei ole kuunneltu.
Maailman viljasadon ennakoidaan jäävän kysyntää pienenemäksi. Sato-ongelmat näkyvät jo kovina hinnannousuina maailmanmarkkinoilla. Vehnän ja maisin hinnat ovat nousseet noin 50 prosenttia ja soijan kolmanneksen kesäkuun puolenvälin jälkeen.
Hintojen nousu näkyy myös suomalaisten kuluttajien ruokalaskussa, mutta ei tuottajien saamassa hinnassa. On aivan käsittämätöntä, että Suomessa tuotetaan Euroopan halvimmat maataloustuotteet. Olisiko niin, että suomalaisilta ostajilta ovat jääneet uutiset maailman ruokatilanteesta huomaamatta.
Huolimatta siitä, että ruuan tuottajahinnat ovat Suomessa alhaisimmat, ovat kuluttajahinnat Euroopan korkeimpia.
Puheet ruuan kalleudesta ovat suurelta osin harhaanjohtavia. Suomalaisten ruuan hintaa nostavat muun muassa korkea verotus sekä yleinen hintataso. Tuloihin suhteutettuna ruoka on kuitenkin Suomessa halpaa.
Ruuan hinnasta keskusteltaessa pitää ottaa huomioon myös se, mitä ruoka Suomessa oikein maksaisikaan, jos olisimme nykyistä enemmän tuontiruuan varassa. Ainakin maataloustuotteiden hintatilastojen mukaan viljasta ja lihasta pitää maailmalla maksaa paljon enemmän kuin Suomessa.
Suomalaisten maataloustuottajien talousahdinko on jatkunut kaikilla tuotannon aloilla jo pitkään. Tuottajien hätähuudot eivät kuitenkaan ole kantautuneet vallan kamareihin. Maailman ruokapulasta huolimatta suomalaiset tuottajahinnat eivät ole nousseet edes kustannusten tahdissa.
Ruuan tuottajahintojen vertailu osoittaa, ettei markkinatalous toimi Suomessa. Hinnat kyllä laskevat maailmanmarkkinoiden mukana, mutta nousuihin ei ehditä mukaan. Asian luulisi kiinnostavan ainakin kilpailuviranomaisia.
Varoitukset maailmanlaajuisen ruokakriisin uhasta ja tuottajien talousahdingosta pitää viimein ottaa tosissaan. Ruokakriisi on toteutuessaan paljon pahempi ongelma kuin talouskriisi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
