Kaurankuori palaa Vaasan biovoimalassa
Vaasan biovoimalaitoksen laitostoimittaja Juho Eskola arvioi biovoiman yleistyvän Suomessa. Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoUuden biovoimalaitoksen rakennuskustannukset ovat
1,5 miljoonaa euroa.
VAASA (MT)
Viljanjalostaja Helsingin Myllyn Vaasan-tuotantoyksikkö yltää energiaomavaraisuuteen polttamalla biovoimalassaan kaurasta yli jäävät, syötäväksi kelpaamattomat kuoriosat.
Tuotantolaitoksen yhteyteen rakennetun voimalan avajaisia vietettiin alkuviikosta.
Biovoimalaitos tuottaa yksikön tarvitseman energian polttamalla kauran kuorinnasta yli jäävää kuorta.
Koska polttoaine saadaan nyt tuotannon sivutuotteena, sitä ei myöskään tarvitse kuljettaa myllylle erikseen.
”Mittava projekti alkoi viime keväänä ja on valmistunut nopeassa aikataulussa”, iloitsee tuotantopäällikkö Ville Mäki.
Perusraaka-aineenaan Helsingin mylly käyttää suomalaista viljaa, josta valmistetaan jauhoja, jauhosekoituksia, hiutaleita ja suurimoita.
Uuden biovoimalaitoksen ansiosta Vaasan tuotantolaitos toimii kokonaan uusiutuvalla energialla eikä käytä fossiilisia polttoaineita enää lainkaan. Täten säästyy noin neljännesmiljoonaa litraa polttoöljyä vuodessa.
”Öljystä irti pääseminen on meille hieno saavutus. Vastaavat hankkeet yleistyvät tulevaisuudessa”, tuotantopäällikkö Mäki uskoo.
Hiutaleiden valmistuksessa vilja lämpökäsitellään, jolloin se vaatii paljon energiaa.
Biovoimalaitos toimii hakepolttolaitoksen tavoin, eli energiaa tuotetaan polttamalla uusiutuvaa raaka-ainetta, tässä tapauksessa kaurankuorta.
Tulevaisuudessa tuotantolaitoksen energiantuotannossa voidaan lisäksi hyödyntää esimerkiksi olkia, rikkakasvin siemeniä sekä surkastuneita jyviä.
Kyseessä on Suomen ensimmäinen höyryä tuottava laitos, jonka ainoana polttoaineena on kauran kuori.
”Suuremmissa yksiköissä kauraa on käytetty, mutta alle kolmen megawatin laitoksista tämä on mielestäni ensimmäisiä Suomessa ja myös kotimaisuusasteeltaan suurin”, sanoo laitostoimittajana työskennellyt yrittäjä Juho Eskola.
Viljelijätaustainen Eskola puhuu mielellään maaseudun teollisuudesta.
”Ulkomailla tällainen pienimuotoisempi energiantuotanto on kaikkineen paljon yleisempää.”
”Hankkeet etenevät myös Suomessa, mikä on hieno asia”, Eskola sanoo.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
