Eduskunnassa löytymässä yhteisymmärrys siitä, että Suomen Nato-prosessit voitaisiin viedä maaliin ennen vaalikauden loppua
Vaikka eduskunta ja presidentti hyväksyisivät lakiesityksen, Suomesta ei voi tulla Naton täysjäsentä ennen kuin kaikki nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet jäsenyyden.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan konsensus on valiokunnassa löytymässä. LEHTIKUVA / Jussi Nukari.Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan näyttää siltä, että valiokunnassa ollaan menossa kohti konsensusta.
Eduskuntapuolueet aloittivat tänään eduskunnan puhemies Matti Vanhasen (kesk.) johdolla kokouksen, jossa on tarkoitus käydä vielä läpi eduskuntaryhmien kantoja siitä, pitäisikö Suomen kansalliset Nato-prosessit nuijia läpi eduskunnassa ennen vaalikauden loppua.
Eilen nopean käsittelyn kannalla olivat SDP, kokoomus, keskusta ja vihreät. Perussuomalaiset ei vielä eilen kertonut kantaansa, mutta Halla-ahon mukaan perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut jo muutama viikko sitten perussuomalaisten valiokuntaryhmälle mandaatin tavoitella konsensusta ja yhtyä siihen konsensukseen.
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo, että eduskuntaryhmän mukaan on ihan mahdollista, että lait käsiteltäisiin tällä vaalikaudella.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon mukaan vasemmistoliitto katsoo, että olisi parempi odottaa Turkin ja Unkarin puuttuvia ratifiointeja. Saramo kuitenkin sanoo, että tässäkin asiassa mennään enemmistön mukaan.
Halla-ahon johtama eduskunnan ulkoasiainvaliokunta tekee Suomen Nato-jäsenyydestä mietinnön, jonka pohjalta eduskunta äänestää.
Vaikka eduskunta ja presidentti hyväksyisivät lakiesityksen, Suomesta ei voi tulla Naton täysjäsentä ennen kuin kaikki nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet jäsenyyden.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




