Sote-laskelmat hämärän peitossa
Sosiaali-ja terveysministeriö (STM) on vastuullinen lainvalmistelija uudessa sote-järjestämislaissa.
Jokaisen uuden lain taloudelliset vaikutukset tulee olla selvillä ennen päätöksentekoa. Myös kunnissa.
Kuntien ja kaupunkien valtuustoilta pyydetään lausuntoa sote-järjestämislain hallituksen luonnoksesta näinä aikoina.
Sote-järjestämislakia on valmisteltu runsas kolme vuotta ja se tuodaan täysin keskeneräisenä näennäiselle, täysin merkityksettömälle kuntia aliarvioivalle lausuntokierrokselle vain turhaa työtä ja byrokratiaa lisäten. Kertomatta oleellista, kunnille tulevia kustannuksia.
Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt Kuntalehden mukaan kuntakohtaisia laskelmia (ehkei lopullisia, mutta hyvinkin suuntaa-antavia), mutta ne on päätetty pitää ministeriön omana aineistona eikä niitä ole jaettu lausunnonantajien, kuntien tai muitten uudistuksen valmisteluun osallistuvien käyttöön.
Uudistusta ohjaava parlamentaarinen ryhmä päätti Kuntalehden verkkouutisten 2.10. mukaan, että laskelmat pysyvät ministeriön sisällä.
Laskelmat perustuvat verkkouutisten mukaan Eero Laesterän ja Tuomas Hanhelan selvitykseen. Siinä on laskettu vuoden 2012 kustannusten mukaan sote-uudistuksen vaikutus Manner-Suomen kuntiin.
Laskelmien peruste on sote-lain lähtökohta, että uudistuksen rahoitus toteutetaan
kapitaatio- eli asukaslukuperusteisena niin, että siinä otetaan huomioon mm. sairastavuus ja ikärakenne.
Kuntalehden mukaan Laesterä ja Hanhela ovat tehneet kuntalaskelmansa nykyistä erva-aluejakoa noudattaen.
Kapitaatio- eli asukaslukuperusteinen rahoitus hyödyttäisi Laesterän ja Hanhelan laskelman mukaan Hyksin kunnista viittä, Kysin (Kuopio) kunnista hyötyjiä olisi 30, Taysin
(Tampere) alueella hyötyjiä olisi 21, Tyksin (esimerkiksi Salon erva-alue) kunnista kapitaatio eli asukaslaskuperuste olisi hyödyllinen 18:lle ja Oysin (Oulu) kunnista 30:lle.
Muut kunnat tulevat maksamaan nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden menoista.
Hyksin alueella hyötyjiä olisi viisi: Helsinki 177 miljoonaa euroa, Vantaa 12 miljoonaa, Hanko 5,3 miljoonaa, Raasepori 3,8 miljoonaa ja Siuntio 0,15 miljoonaa.
Maksumieheksi joutuisi muun muassa Espoo 13 miljoonalla eurolla. Tyksin alueella Turku hyötyisi 30 miljoonaa ja Vaasa 23 miljoonaa euroa.
Lisää maksavia olisivat muun muassa: Pori 4,7 miljoonaa euroa, Kaarina 3,6 miljoonaa, Raisio 4 miljoonaa, Lieto 3,7 miljoonaa, Somero 2,4 miljoonaa ja Paimio 3,5 miljoonaa – vain muutamia mainiten.
Laesterän ja Hanhelan mukaan vuoden 2012 kustannusten mukaan Salo maksaa lisää 1,6 miljoonaa euroa eli 30 euroa/asukas.
Kaikkiaan sata kuntaa hyötyy ja kaksisataa kuntaa maksaa lisää.
Herää kysymys, miksi ministeriö haluaa pimittää sote-lain taloudelliset vaikutukset kunnilta?
Haetaanko säästöjä ja
kenelle? Pitikö hakea parempaa toimivuutta? Siinä yhteistyö kuntien kanssa on a ja o.
Kuntien virkamiehet ja päättäjät ymmärtävät kyllä uudistusten tarpeellisuuden ja rakenteiden muutoksen välttämättömyyden, mikäli käytännöt tulevat joustavammaksi. Esimerkiksi sote-uudistuksessa tehtävä tietohallinnon yhdenmukaistaminen, joka olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.
Ja onhan lailla ylevä tavoite: ”yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut”.
Mutta jokaisen uuden lain taloudelliset vaikutukset tulee olla selvillä ennen päätöksentekoa.
Tämän suuruusluokan uudistuksessa valmistelun ehdoton edellytys on avoimuus ja läpinäkyvyys.
Marita Tuominen
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Salo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
