Keskusta sinnitteli, perussuomalaisten kunto romahti
Kevään eduskuntavaaleissa valta vaihtui ja keskusta palasi pääministeripuolueeksi neljän vuoden oppositiotaipaleen jälkeen. Perussuomalaiset vakiinnutti asemansa eduskuntapuolueena pitämällä vaaleissa kannatuksensa lähes ennallaan.
Vaalien voittajat nousivat lopulta myös hallitukseen. Ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleihin Juha Sipilän johdolla lähtenyt keskusta nousi hyvissä ajoin ennen vaaleja ehdottomaksi suosikiksi.
Mielipidemittaukset eivät ihan vastanneet lopputulosta, mutta keskusta sai lopulta 14 lisäpaikkaa.
”Odotuksiin nähden
tulos oli pettymys”, kommentoi keskusta-aktiivi Antti Huhtamäki tulosta MT:lle vaali-iltana.
Vaalien tulos enteili hallituksen pohjaksi porvarihallitusta. SDP koki vaaleissa rökäletappion. Vaikka punamulta oli keskustaväen suosikki hallituspohjaksi, hallituksen muodostaja Juha Sipilä päätyi kolmen suuren hallitukseen.
Hallituspuolueilla oli alussa hyvä tunnelma. Puolueet aloittivat työskentelyn yhteisessä avokonttorissa valtioneuvoston linnassa. Kabinettien ulkopuolella hallituspuolueiden talouspoliittinen linja kiristi suhteita muihin puolueisiin.
Ohjelmassaan hallitus tavoitteli useiden miljardien eurojen uusia säästöjä.
Sipilä antoi uudenlaiselle yhteiskuntasopimukselle ison painoarvon. Ellei sopimusta synny työmarkkinaosapuolten johdolla, luvassa olisi uusia leikkauksia, kuului ohjelman viesti.
Yhteiskuntasopimus eteni kesällä ja syksyllä hyvin nitkutellen eteenpäin. Valmista ei syntynyt millään.
Syyskuussa hallitus kertoi omista suunnitelmistaan parantaa Suomen kilpailukykyä. Ehdotukset esimerkiksi lomarahojen ja -aikojen leikkauksista tai sairauskarenssista jakoivat rankasti mielipiteet.
Hallituksen päätös sivuttaa työmarkkinajärjestöt keskeisten työelämälakien valmistelusta ei herättänyt kannatusta.
Lakeja alettiin pian kutsua pakkolaeiksi. Hallituksen kaavailujen vuoksi Helsingissä sekä eri puolilla maata nähtiin syyskuussa ammattiyhdistysliikkeiden järjestämiä poliittisia lakkoja.
Hallitus turvautui painostukseen. Sipilän mukaan hallitus joutuu itse tekemään päätöksiä, jos työmarkkinaosapuolet eivät siihen kykene.
”Olemme edelleen valmiita keskustelemaan keinoista ja ottamaan työmarkkinajärjestöiltä vaihtoehtoja vastaan”, kuului viesti eduskunnalle syyskuussa.
Värikäs syksy heijastui hallitusten päätösten vuoksi eri puolueiden kannatuksiin.
Hallituspuolueista perussuomalaisten suosio on laskenut huomattavasti vaalitulokseen verrattuna puolen viime vuoden aikana. Ensimmäinen iso romahdus nähtiin lokakuussa.
Kokoomuksen suosio on notkahtanut, mutta keskusta on sinnitellyt kärjessä.
Perussuomalaiset on ollut hallituksessa hyväksymässä Kreikalle myönnettyä tukea. Puolueen on pitänyt muiden hallituspuolueiden tavoin hyväksyä Suomen lain mukainen linja turvapaikkapolitiikassa.
SDP:n kannatusta ovat puolestaan ruokkineet hallituksen pakkolakihankkeet. Arvioiden mukaan monet perussuomalaiset ovat palanneet SDP:n kannattajaksi. Puolue nousi kevään vaalien mahalaskun jälkeen joulukuussa Helsingin Sanomien mittauksessa Suomen suositummaksi puolueeksi.
Janne Impiö
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
