Saarikko: Itärajan aitaamiseen valmistaudutaan poikkeusrahoituksella ‒ näin paljon aita voisi maksaa

Suomella on 1343 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Aidan rakentamisen kustannukseksi on arvioitu 30 000–32 000 euroa kilometriltä. Kuva: Jarno Mela

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan valtiovarainministeriö valmistautuu itärajan aidan poikkeusrahoitukseen. Aidan tarkoitus olisi estää laittomat maahantulot Venäjältä Suomeen.

”Rajavartiolaitokset esittämä toiveet aidan rakentamisesta itärajalle ovat perusteltuja. Luotan heidän arvioonsa. Valtiovarainministeriö valmistautuu tarvittaessa rahoitukseen, vastaavanlaisena poikkeuksellisena toimena kuin oli keväällä puolustusvoimien vahvistaminen”, Saarikko kertoo MT:lle.

Aitaaminen on noussut julkiseksi puheenaiheeksi sen jälkeen, kun itärajan ylittävien venäläisten määrä on kasvanut presidentti Vladimir Putinin julistaman osittaisen liikekannallepanon seurauksena.

Rajavartiolaitoksen tuoreen luonnoksen mukaan itärajalle rakennettaisiin noin 130–260 kilometriä pitkä aita. Aidatun raja-alueen valvonta koostuisi aidan, teknisen valvonnan ja tien yhdistelmästä.

Rajavartiolaitoksen mukaan päätös rakentamisesta on poliittinen, sillä aidan ja sen valvonnan kustannukset liikkuvat sadoissa miljoonissa euroissa.

Jutussa kerrottiin aluksi pelkästään villisikojen liikkumista estävän aidan hinta-arviosta, joka on tehty vuonna 2019. Hallituksen raja-aidasta käymät keskustelut perustuvat rajavartiolaitoksen uuteen arvioon.

Villieläinten liikkeitä estävän aidan rakentamien maksaisi arviolta 30 000–32 000 euroa kilometriltä. Noin 500 kilometrin mittaisen aidan rakentaminen maksaisi noin 15–16 miljoonaa euroa. Koko 1340 kilometrin mittaisen itärajan aitaaminen maksaisi yli 40 miljoonaa euroa.

Arvio perustuu maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2019 selvitykseen. Aitaamista selvitettiin keinona estää villisikojen kantaman afrikkalaisen sikaruton leviäminen Venäjältä Suomeen.

Ministeri Saarikko kertoi muista Ukrainan sodan aiheuttamista varautumistoimista eilen torstaina valtiovarainministeriössä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Tilaisuudessa avattiin varautumisen ministerityöryhmän 29. syyskuuta järjestetyn kokouksen sisältöä ja päätöksiä. Kokouksen asialistalla olivat Itämeren kaasuputkiin kohdistuvat uhat, sähkön saatavuus ja Suomen ruokahuollon tilannekuvaa.

Saarikon mukaan kaikille hallinnonaloille on annettu määräys tehostaa kriittisen infrastruktuurin valvontaa. Lisäksi ministeri antoi kunnille vakavan vetoomuksen toimia samalla tavoin.

Esimerkiksi Baltiasta kaasua Suomeen kuljettavaan Baltic Connector -putkeen ei tiettävästi kohdistu uhkaa. Kaasuputki on tärkeä usean Suomen teollisuudenalan toiminnalle.

Ministeri Saarikko kertoi myös, että maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö tekevät maatalouden tilannekuvasta uuden katsauksen. Sen perusteella maataloudelle saatetaan kohdentaa uusia tukitoimia keväällä päätetyn huoltovarmuuspaketin lisäksi.

”Tällä hetkellä on erityisen tärkeää, että tulevaisuuteen katsoneet tilat, jotka ovat tehneet miljoonien investointeja ja luottaneet ruuantuotannon hyödyllisyyteen Suomessa, eivät kaadu.”

Ministerin mukaan työryhmän on tarkoitus myös valmistella kattava ja tarkka lista kriittisistä toimialoista sähkönsaannin turvaamiseksi. Sähkönsaannista annetaan tarvittaessa valtioneuvoston päätös ”ennen pakkasten tuloa”.

Hallitus teki torstaina myös periaatepäätöksen Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen rajoituksista. Uudet rajoitukset astuivat voimaan jo torstain ja perjantain välisenä yönä.

Kuluneen viikon aikana itärajan ylittäneiden venäläisten määrä on ollut selvästi Venäjän liikekannallepanoa edeltänyttä viikkoa korkeampi.

Juttua muutettu 30.9. kello 9:31: Tekstiin on listätty tieto rajavartiolaitoksen tuoreesta aitaluonnoksesta.