Katso video: RKP maksaa laskua oppositiossa

"Kampanjaa on helpompi tehdä maaseudulla kuin suurissa kaupungeissa, koska maaseudulla on lähempänä kuntalaista. Kotisohvalle jääminen on RKP:llekin se suurin vaalivastus", puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson arvioi. Kuva: Kari Salonen

Kunnallisvaaleissa ruotsalainen kansanpuolue RKP haluaa varmistaa, että puolue on ainakin paikallistasolla mukana ja vaikuttamassa. Puolue tavoittelee huhtikuun vaaleissa mahdollisimman vahvaa edustusta eritoten kaksikielisissä kunnissa.

"Tavoitteena politiikassa on olla niissä saleissa ja pöydissä, missä isot päätökset tehdään", RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson linjaa.

Huhtikuun kunnallisvaalit ovat Pietarsaaressa itsekin valtuustoon ehdolla olevalle Henrikssonille ensimmäiset vaalit puolueen puheenjohtajana.

Valtakunnanpolitiikassa RKP maksaa nyt laskua siitä, että puolue jätettiin ulos nykyisestä Juha Sipilän (kesk.) keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituksesta.

Vaasan keskussairaalan päivystys on sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä siirtymässä Vaasasta Seinäjoelle. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) esitti saariston yhteysalusten käyttöä maksulliseksi. Saaristokuntien asukkaiden elämän se olisi tehnyt taloudellisesti hyvin kalliiksi ja pakottanut käytännössä monet muuttamaan mantereelle asumaan ja työskentelemään.

36 vuoden hallitustaipaleen jälkeen RKP on saanut oppositiosta yrittää vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Yhteysalusten maksullisuuskaavailut ministeriö sentään peruutti lausuntokierroksen ja saaristolaisten kritiikkiryöpyn päätteeksi.

Kuntatasolla RKP:lla on suhteellisen vahva asema eritoten Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja esimerkiksi saaristokunnissa. Helsingissä puolueella on valtuustoedustusten lisäksi paikka kaupunginhallituksessa.

"Yleensä näissä kaksikielisissä kunnissa, missä RKP ollut mukana, asiat on hoidettu hyvin. Talouskin on kohtuullisen vahva."

Kielivähemmistöjen puolustajana RKP:n listoilla on Utsjoella ehdolla neljä saamenkielistä ehdokasta. Inarissakin RKP:lla on ehdokkaana saamenkielinen.

"Tavoittelemme 130 000 ääntä, 5,2 prosenttia äänistä", Henriksson kertoo.

Onnistuakseen tässä RKP:n pitäisi nostaa äänisaalistaan puolella prosenttiyksiköllä vuoden 2012 vaaleista.

Puolue panostaa nyt lasten koulutukseen, päivähoitoon ja vanhusten huoltoon. Vaikka sosiaali- ja terveydenhoidon pitäisi siirtyä suuressa sote- ja maakuntauudistuksessa maakunnille, Henriksson arvelee terveydenhoidonkin olevan vaalikeskustelussa vahvasti mukana.

"Emme vielä tässä vaiheessa tiedä, koska sote-uudistus todellisuudessa tulee voimaan. Sosiaalipalvelut ja vanhustenhoito pitäisi jättää kuntien tehtäväksi", Henriksson vaatii.

Ihminen keskiöön, eikä hallinto, hän toistaa puolueen vaalislogania. Kunnallisvaaleissa ruotsalainen kansanpuolue haluaa varmistaa, että puolue on ainakin paikallistasolla mukana ja vaikuttamassa.

Vaasassa RKP on suurin puolue, ja laajan päivystyksen menetys Seinäjoelle kirvelee vahvasti, vaikka päätöstä ei vielä ole pantu toteen.

Henrikssonin mukaan hallitus ei kuunnellut kaikkia asiantuntijoita eikä argumentteja Vaasan keskussairaalapäivystyksen puolesta.

"Tämä oli osoitus siitä, kun RKP ei istu mukana hallituksessa. Vastaava tilanne voi olla käräjäoikeusuudistuksessa, jossa hallituksen tarkoituksena on vähentää käräjäoikeuksien määrää 27:stä 20:een. Kuinka ollakaan, suljettaviksi ja toiseen käräjäoikeuteen yhdistettäviksi ovat esillä juuri kaksikielisillä paikkakunnilla sijaitsevat käräjäoikeudet Porvoossa, Tammisaaressa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa.

RKP:lle ja puolueen kannattajille ruotsinkielen ja kaksikielisen Suomen vaaliminen on tärkeää.

Onko kielipolitiikassa aika jo avata ovia yhteisille suomen- ja ruotsinkielisten peruskouluille?

"Tämä on ratkaistava paikkakuntakohtaisesti. Niillä paikkakunnilla, joilla on suhteellisen samankokoiset suomen- ja ruotsinkieliset väestöt, koulurakennuksia voidaan jakaa, mutta luokkien sekoittaminen ei ole mahdollista. Pedersöressä on jaettu koulu ja Pietarsaaressa toimii kielikylpykoulu, jossa suomen- ja ruotsinkieliset luokat ovat rinnakkain, ja se toimii erittäin hyvin", Anna-Maja Henriksson vastaa.

Maaseudun Tulevaisuus haastatteli puheenjohtaja Henrikssonin heti laskiaistiistain jälkeen. Laskiaisen ruokalistalle kuuluvat perinteisesti hernerokka ja punssi.

Maistuiko punssi laskiaisena, ja kaadatko punssia myös hernerokan sekaan?

"Laskiaistiistai meni töissä. Punssia en juonut, mutta laskiaispulla hillolla tuli syötyä."

Maaseudun Tulevaisuus haastattelee kunnallisvaalisarjassaan kaikkien puolueiden puheenjohtajat. RKP:n Anna-Maja Henrikssonin jälkeen vuorossa ovat vielä ennen huhtikuun 9. päivänä pidettäviä kunnallisvaaleja kristillisdemokraattien Sari Essayah ja perussuomalaisten Timo Soini. Aiemmin MT:n haastattelusarjassa on julkaistu keskustan Juha Sipilä (15.2.), kokoomuksen Petteri Orpo (22.2.), vihreiden Ville Niinistö (24.2.), SDP:n Antti Rinne (27.2.) ja vasemmistoliiton Li Andersson (1.3.).