Ympäristöministeriö jakoi 2,4 miljoonaa euroa heikosti tunnettujen lajien tutkimukseen: Osansa saivat petokärpäset, sahapistiäiset ja jokihelmisimpukka

Jäkälissä, sienissä, kasveissa ja hyönteisissä riittää tutkittavaa. Monia lajeja ei tunneta kunnolla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Ympäristöministeriö (YM) on valinnut 13 hanketta puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaan (Putte 2).

YM rahoittaa hankkeita yhteensä noin 2,4 miljoonalla eurolla. Pääsääntöisesti kaksivuotisten hankkeiden toiminta voi alkaa heti vuoden 2021 alusta.

Hankehakemuksia saapui 59.

Putte 2 -tutkimusohjelman tavoitteena on lisätä tietämystä Suomen lajeista ja luontotyypeistä sekä niiden muutoksista.

Eniten rahaa saivat lettojen puutteellisesti tunnettu lajisto ja kasvillisuustyypit sekä lumenviipymien kasvillisuusyhteisöjen ja lajiston seuranta. Lumenviipymät ovat luontotyyppejä, joilla kasvillisuutta muovaavat lyhyt kasvukausi ja vasta juhannuksen jälkeen sulava lumipeite.

Katso alta ohjelmaan valitut hankkeet.

• Lahopuulla elävien Helotiales-lahkon kotelosienten taksonomia, esiintyminen ja elinympäristövaatimukset. Turun yliopisto. 182 000 euroa.
• Lumenviipymien kasvillisuusyhteisöjen ja lajiston seurannat uhanalaisuusarvioinnin tukena. Turun Yliopisto 254 000 euroa.
• Rantaniittyluontotyyppien ennallistamis- ja hoitokäytäntöjen kehittäminen uhanalaisten kahlaajalintujen elinympäristöjen kannalta. Oulun yliopisto. 95 000 euroa.
• Kangasmetsien nuoret luonnontilaiset metsät – rakenteellisen ja lajistollisen monimuotoisuuden turvaaminen suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Itä-Suomen yliopisto. 198 000 euroa.
• Uhanalaisen niittylajiston säilyminen: niityn hoitohistoria ja kunnostettavuus. Suomen ympäristökeskus. 197 000 euroa.
• Määritysopas Suomen sahapistiäisistä. Oulun yliopisto 223 000 euroa.
• Uhanalaisten ja puutteellisesti tunnettujen jäkälien avainelinympäristöt. Luomus, Helsingin yliopisto. 219 000 euroa.
• Uhanalaisten lahottajasienten siirtoistutukset. Luonnonvarakeskus.147 000 euroa.
• Suomen petokärpäset sukulaisineen – opaskirja lajien määrittämiseen, biologiaan ja uhanalaisuuteen. Itä-Suomen yliopisto 160 000 euroa.
• Rantaluonnon suojelun puutteet - ilmastonmuutos, maankäyttö ja huonosti tunnettujen luontotyyppien selvitys. Suomen ympäristökeskus. 235 000 euroa.
• Pohjois-Euroopan sienisääskien taksonomia ja määritystyökalu. Lapin maakuntamuseo. 127 000 euroa.
• Lettojen puutteellisesti tunnettu lajisto ja kasvillisuustyypit. Itä-Suomen yliopisto 275 000 euroa.
• Uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelututkimus: poikasvaiheen elinympäristövaatimukset ja habitaattilaikkujen perustaminen. Jyväskylän yliopisto. 96 000 euroa.