Paras A-luokka säästää sata miljoonaa vuodessa
UUTISTAUSTA
aimo vainio on MT:n toimittaja
Hallitus voi taputella itseään selkään, jos parin viikon takainen rakennepaketti onnistuu pitämään Suomen luottoluokituksen parhaana mahdollisena, kolmena A:na.
Luokituksella on väliä, sillä yhden A:n menettäminen vastaisi noin 0,1–0,2 prosenttiyksikön nousua lainojen koroissa. Näin arvioi OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Koska Suomen valtion velka on noin 100 miljardia, seuraisi 0,1 prosenttiyksikön noususta sadan miljoonan euron lasku.
Kustannus on vain laskennallinen, sillä korkojen nousu ei vaikuttaisi kaikkiin lainoihin heti. Vanhan lainan tilalle otettavan uuden lainan korko on aikaisempaa korkeampi. Valtion lainojen kierto on noin kuusi vuotta.
Mutta mittakaava auttaa ymmärtämään rakennepaketin tärkeintä tavoitetta, säilyttää korkein luottoluokka. Ensiarvioiden perusteella hallitus onnistui tavoitteessa.
Suomi on sitkeästi pysynyt kaikkien suurten luottoluokittajien papereissa parhaassa kolmen A:n ryhmässä koko taantuman ajan.
Joka tapauksessa korkokustannusten nousun mittakaava on satoja miljoonia vuodessa. Esimerkiksi valtion budjetissa ensi vuodelle on varattu korkokuluihin 1,8 miljardia euroa.
”Budjetissa on varauduttu maltilliseen korkojen nousuun. Jos euroalueen yleinen korkotaso nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, nousevat korkokustannukset noin 200 miljoonaa euroa”, rahoituksen toimialajohtaja Teppo Koivisto Valtiokonttorista sanoo.
Suomen kymmenen vuoden lainojen korko on tällä hetkellä 1,98 prosenttia ja viiden vuoden lainojen 0,92 prosenttia.
Luottoluokituksen lasku ei suoraan nosta korkoa, vaan nousun takana ovat talouden heikot näkymät. Korkojen noustua laskee luokitus. Näin kävi Hollannissa muutama viikko sitten ja luokitusyhtiö Standard & Poors:n (S&P) otti yhden A:n pois.
”Suomessa ei ole sellaista korkomuutosta näkyvissä, mikä laskisi luokitusta”, Heiskanen sanoo.
Hollannin korko kymmenen vuoden lainoissa on nyt 0,1 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi.
Luokituksessa ei arvioida niinkään kasvun mahdollisuuksia, vaan kykyä maksaa velkoja. Hollannissa vaihtotase on ylijäämäinen, mutta se ei auttanut, sillä pankkien kanssa on ollut ongelmia.
”Luokittaja arvioi riskien todennäköisyyttä keskipitkällä aikavälillä, eli 3–5 vuoden aikana. Luokitus ei ole kasvuennuste.”
Korolla ja luokituksella on selkeä yhteys.
”Jos harjoitetaan luokitusta vahvistavaa politiikkaa, on se talouden kannalta hyödyllistä. Sillä on pidemmällä tähtäimellä suurempi merkitys kuin korkomenojen säästymisellä”, Heiskanen selittää.
Parasta A-luokkaa euroalueen maista ovat enää Suomi, Saksa ja Luxemburg. Näille maille kaikki kolme suurta luokittajaa, Fitch, Moody’s ja S&P, antavat korkeimman luokan.
Muista euromaista Ranskan luokitus on pari pykälää alempi ja siellä valtion velan korko on noin 0,3 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi.
Parhaissa maissa luokituksen lasku nostaa korkoja, mutta heikommissa maissa lasku lisää riskiä sille, että investoinnit maahan loppuvat.
”Joillakin sijoittajilla on rajoja, joiden alapuolella oleviin kohteisiin ei sijoiteta. Siksi jotkut luokituksen pykälät ovat toisia tärkeämpiä”, Heiskanen sanoo.
Esimerkiksi Espanjan ja Italian luokitukset ovat lähellä investointirajaa. Niiden korot ovat noin 4,2 prosenttia.
”Tilanne on aika rauhallinen tällä hetkellä. Kaikista korkeimmat euromaiden korot ovat laskeneet merkittävästi. Se kertoo, että pahin kriisi on takanapäin”, Koivisto sanoo.
Pelkkä luokitus ei määrää rahan hintaa. Saksa on samassa luokassa Suomen kanssa, mutta Suomen saama laina on noin 0,2 prosenttiyksikköä kalliimpaa.
Marraskuussa Moody’s päästi Kreikan pois kaikkein alimmasta luokasta. Syitä olivat julkisen talouden tilanteen parantuminen ja paremmat talousnäkymät. Kreikan korko on noin yhdeksän prosenttia.
Suomi ostaa luokituspalvelut. Ne maksavat 437 500 euroa vuodessa, kertoo Yle. Luokittajat käyvät kerran vuodessa Suomessa keräämässä tietoja.
aimo.vainio@
mt1.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
