Suomi yrittää päätöstä EU:n maatalousrahoista syksyllä – Saksa kannattaa maaseudun kehittämistä mutta vastustaa koplattuja tukia

MTK:n ja Saksan tuottajajärjestön DBV:n cap-seminaariin Suomen suurlähetystössä Berliinissä osallistuivat Suomen Saksan suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde (vas.), Saksan maatalousministeri Julia Klöckner, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Kuva: Jaana Kankaanpää

EU:n maatalouspolitiikan suurin kompastuskivi on jälleen kerran rahoitus.

Brexit leikkaa EU:n budjettia ja rahaa suunnataan uusiin tehtäviin kuten rajavalvontaan ja maahanmuuttoon. Suomen tavoitteena on hilata hiukan rahaa pois niin sanotuista uusista tehtävistä takaisin maatalouteen.

Ratkaisua haetaan tosissaan Suomen puheenjohtajakaudella tämän vuoden syksyllä.

"Tavoitteena Suomen EU-puheenjohtajakaudella on taata viljelijöille varmuus tukien pelisäännöistä ja rahoituksesta", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) lupaili MTK:n ja Saksan tuottajajärjestön DBV:n cap-seminaarissa Berliinissä keskiviikkona.

Käytännössä päätökset EU:n maatalousuudistuksesta venyvät todennäköisesti Saksan puheenjohtajakaudelle ensi vuoden syksyyn.

Välissä käydään EU-parlamenttivaalit ja valitaan uusi maatalouskomissaari.

Maatalouskomissaari Phil Hoganin kabinetin jäsen Peter Wehrheim puolusti komission budjettiesitystä. Hänen mukaansa se antaa vakaan pohjan maatalouspolitiikalle jatkossakin.

"En ymmärrä sitä, että EU:n halutaan tekevän enemmän, mutta rahaa annetaan kuitenkin vähemmän", MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi ja kohdisti arvostelun jäsenmaihin, jotka haluavat pienentää EU:n budjettia.

Komission maatalousehdotuksen sisältöä kiittelivät niin suomalaiset kuin saksalaiset. Ideana on antaa jäsenmaille enemmän valtaa toteuttaa esimerkiksi ympäristöohjelmia. Keskustelussa alustanut Saksan maatalousministeri Julia Klöckner antoi tukensa Suomelle tärkeille asioille kuten luonnonhaittakorvaukselle ja maaseudun kehittämisohjelmalle. Hän leikkaisi kuitenkin tuotantoon sidottua tukea, koska vääristää markkinoita. Isojen tilojen tukikattoa hän ei kannata.

"Onko pieni tila aina parempi kuin iso tila? Jos iso tila noudattaa ympäristö- ja muita säädöksiä. Päätösten pitäisi perustua tieteeseen ja tosiasioihin eikä tunteeseen."

Wehrheimin mukaan komissio ei valmistele vielä siirtymäkauden säädöksiä, vaikka näyttää jo lähes varmalta, että uusi maatalouspolitiikka ei käynnisty aikataulussa. "Mitä nopeammin päätöksiä tehdään sen parempi kaikille."

Byrokratian vähentäminen on ikuisuusteema EU:n maatalouspolitiikassa. Euroopan ja Saksan tuottajajärjestöjen puheenjohtaja Joachim Rukwied myönsi suoraan, ettei enää usko byrokratian vähenemiseen.

"Meidänkin tilalla kierrettiin viikkokaupalla tarkastajien kanssa lohkoja ympäriinsä. Ei siinä ole mitään järkeä"

Digitalisaatiosta toivottiin ratkaisua maatalouden tukibyrokratiaan

Se kuitenkin edellyttäisi toimivia laajakaistayhteyksiä. "Saksa on kehitysmaa tässä asiassa", Rukwied myönsi. Marttila muistutti, että tilanne on sama Suomessa ja Yhdysvallat menee digitalisaatiossa lujaa ohi.

Maaperän hiilensidonta on toinen iso aihe maatalouspolitiikassa. Marttilan mukaan siitä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Wehrheimin mukaan hiilensidontaan kannustaminen voidaan rakentaa osaksi capin ympäristöohjelmia. Pallo on kuitenkin jäsenmailla.

Pääviesti tuottajilla on vakaa toimintaympäristö.

Rukwied sanoi olevansa huolissaan äärioikeiston ja äärivasemmiston noususta eurovaaleissa. Britannialta hän vaati selvää vastausta, ovatko nämä lähtemässä EU:sta vai eivät. "Viljelijät ansaitsevat vastauksen."