Kanjonista löytyi runsaasti vettä Marsissa – löytö voi vaikuttaa tulevien alusten laskeutumispaikkoihin

Mars-mönkijä Perseverancen joulukuun 15. päivänä ottama kuva Marsista. Kuva: NASA/JPL-Caltech/ASU/MSSS

Joskus tulevaisuudessa Marsiin suuntautuvat avaruusalukset ovat ehkä saaneet uuden laskeutumisalue-ehdokkaan.

Euroopan avaruusjärjestön Esan ja Venäjän avaruusjärjestön yhteinen satelliitti nimittäin löysi vetyä Marsin ylimmistä maakerroksista, alle metrin syvyydestä.

Vetyä pidetään varmana merkkinä vedestä. Vesi koostuu vedystä ja hapesta. Tutkijat uskovatkin löydön sisältävän suuren määrän vettä.

Nyt löydetty alue on noin Alankomaiden kokoinen.

Ongelma avaruuslentojen kannalta on, että vesi on syvässä kanjonissa. Valle Marineris on aurinkokunnan suurin kanjoni ja paikoin yhdeksän kilometriä syvä. Kanjonin pituus on noin 4 000 kilometriä ja keskileveys 200 kilometriä.

Vesi on jäätyneessä muodossa ja olosuhteiden arvioidaan muistuttavan maan ikiroudan alueita.

Vettä on aiemmin löydetty napa-alueilta. Valle Marineris on lähellä planeetan päiväntasaajaa. Niillä seuduin jään ei aiemmin uskottu pysyvän vakaana, vaan veden haihtuvan.

Kanjonissa olosuhteet ovat jostain syystä sellaiset, että vesi ei haihdu.

Marsissa on viime aikoina pakattu näytteitä, jotka halutaan myöhemmin tuoda takaisin maan pinnalle, Nasa kertoo.

Mars-mönkijä Perseverancen työ on ensimmäinen vaihe vuosia kestävässä hankkeessa. Mönkijässä on 43 näytetuubia, joista neljä on nyt täytetty kiviaineksella ja yksi Marsin ilmalla.

Perseverance jättää putkilot matkan varrelle ja ne kerätään myöhemmin.

Hakualusta ei ole ole vielä edes rakennettu.

Sen on tarkoitus olla 2,4 tonninen luotain ja se voitaisiin ehkä laukaista vuonna 2026. Paino on lähes kaksi kertaa Perseverancen verran.

Nasa testaa parhaillaan laitteistoa. Tarkoituksena on sinkaista 2,8 metriä pitkä alus ensin ilmaan ja vasta sitten käynnistää sen rakettimoottori.

Sitten näytteet siirretään Marsin kiertoradalla Esan hoitamaan luotaimeen, joka lopulta tuo ne maahan.

Näytteet saapuisivat maahan vuonna 2031.

Myös Kiina harkitsee Mars-näytteen hakemista samoihin aikoihin. Silloin Maan ja Marsin etäisyydet ovat sopivimmillaan. Kiina harjoitteli näytteiden hakua Kuusta vuosi sitten, Tähdet ja Avaruus -lehti kirjoittaa.

Perseverance kuvasi joulukuussa Auringon ympärille muodostuneen halon. Se oli ensimmäinen jääkiteistä aiheutunut halokuva maapallon ulkopuolelta.

Halon renkaan säteeksi mitattiin noin 22 astetta. Se on yleisin maapallolla nähtävistä haloista.

Marissa on hiilidioksidijäästä muodostuneita pilviä, mutta niistä heijastuisi erilaisia haloja. Ei ole varma, voiko hiilidioksidijäästä heijastua haloja.