Tulostiedoilla kikkaillaanja niitä luetaan väärin
”On hämmästyttävää, kuinka väärin kuntataloutta ymmärretään ja kuinka yritysmaailman talousajattelua ei vain sovelleta, vaan se siirretään suoraan kuntapuolelle”, tutkija Lotta-Maria Sinervo päivittelee.
Kuntien tuloslaskelmasta ei nimittäin saa oikeaa kuvaa talouden tilasta: tulos voi olla hyvä, mutta kaikki halukkaat eivät saa esimerkiksi paikkaa vanhainkodista.
”Yrityksen tuloslaskelmista voi päätellä kannattavuuden ja voitto kertoo, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun tuote myy. Mutta kunnan tai kaupungin tuloksesta ja tilinpäätöksestä ei näe, miten palvelut on järjestetty”, Sinervo vertaa.
Esimerkiksi roppakaupalla työpaikkoja menettänyt Kemijärvi on velkaantunut rakentaessaan yrityksiä houkuttelevia toimitiloja, mutta asukkailleen se tarjoaa palveluja urheiluhallista ammattikoulutukseen. Tilinpäätös on alijäämäinen, mutta asukkaat luultavasti tyytyväisiä.
Toisaalta Tampereen kyljessä sijaitseva Pirkkala kasvaa voimakkaasti, mutta tarjoaa asukkailleen vain lakisääteiset palvelut.
Plussaa näyttävä tuloslaskelma kätkee sen, että Pirkkala kamppailee kasvavan palvelutarpeensa kanssa ja keskittyy päiväkotien ja koulujen rakentamiseen. Uimahalliakaan ei ole.
”Samoin esimerkiksi Rauman kaupungin tilinpäätöstiedot näyttävät hyviltä: kassavaroja ja ylijäämää on eikä veroprosenttia ole nostettu, mutta mitä siellä on tehty? Ei juuri mitään!” Sinervo taivastelee.
Vastaavasti paljon pienemmän Säkylän tuloslaskelma näyttää miinusta, mutta sen velkataakka on kohtuullinen ja investointimenot suuremmat kuin Raumalla.
”Olemme peruskorjanneet koulukeskusta ja terveyskeskusta”, Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää kertoo.
”Korjauksiin varauduttiin pitkäjänteisesti, rakentamisessa tuli otollinen suhdanne, valtio tuki vahvasti ja samalla supistettiin kouluverkkoa”, Mäenpää valottaa talouden säilymistä kuivilla.
Yksi kikkailun kohde ovat poistot. Tasapainotilanteessa nettoinvestointien tulisi vastata poistoja, mutta harvoin on näin.
Poistojen suuruus vaihtelee riippuen muun muassa käyttöomaisuuden iästä ja arvostamisesta ja saaduista valtionosuuksista.
Yrityspuolella poistoilla on vaikutusta tappioon ja voittoon, mutta koska kunnat eivät tavoittele voittoa tai tappiota, poistoilla ei ole niille vastaavaa merkitystä, Sinervo sanoo.
Sen sijaan tulisi tarkastella tulorahoituksen riittävyyttä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä palveluiden järjestämiseen ja niiden edellyttämiin investointeihin.
Myös kunnissa poistot vaikuttavat suoraan tulokseen, ja niitä käytetäänkin kaunistelemaan tuloslaskelmaa.
Korkein hallinto-oikeus linjasi hiljattain, että Riihimäen kaupunki oli tehnyt väärin muuttaessaan perusteetta kirjanpidossaan poistoaikoja ja poistotasoja.
Kaupunginvaltuusto oli alentanut niitä, ja tilinpäätös näytti paremmalta.
EIJA POUTANEN
Kunnan tai
kaupungin
tuloksesta ja
tilinpäätöksestä ei näe, miten
palvelut on
järjestetty.
lotta-maria sinervo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
