Metsän sato talteenja uusi kasvamaan
Jorma Airaksisen mielestä metsänomistaja on harvoin kehityksen jarruna metsäalalla, kaavoihin kangistunut metsätoimihenkilö on todennäköisempi ongelma. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoJUVA (MT)
Jorma Airaksinen on yli 60-vuotias juvalainen eläkeläinen, joka omistaa noin 30 hehtaaria metsää ja asuu omalla tilallaan. Hän on entinen sianlihantuottaja.
”Metsänomistaja minusta tuli 18-vuotiaana. Metsänomistaminen on aina ollut minulle ilo, ei koskaan taakka.”
Sikalan ja peltotöiden lisäksi Airaksinen on koko ikänsä hoitanut metsänsä itse. Kaikki metsät on käyty vähintään kertaalleen läpi raivaussahalla ja pieniä hankintahakkuitakin on tullut tehtyä.
Ensi kesälle on jo tilattu kuusentaimia istutettavaksi.
Airaksisella on menossa kolmas metsänhoitosuunnitelma. Suunnitelmat eivät vain tahdo pysyä rehevien maiden kasvun mukana, vaan jäävät jälkeen.
”Maamieskoulun opettaja vertasi metsää peltoon ja sanoi, että tarkoituksena on ottaa sato säännöllisesti talteen ja laittaa uusi kasvamaan. Tämän periaatteen mukaisesti minä hoidan metsiäni”, toteaa Airaksinen.
Hän suhtautuu myötämielisesti metsätalouden kehittämiseen, eikä halua jäädä kiinni vanhoihin menetelmiin ja tapoihin.
”Kyllä metsäalallakin on syytä mennä eteenpäin, aivan kuten muillakin aloilla.”
Airaksisen mielestä metsänomistaja on harvoin kehityksen jarru, kaavoihin kangistunut metsätoimihenkilö on todennäköisempi ongelma.
Oman metsänhoitoyhdistyksensä metsäasiantuntijaa hän kehuu.
”Hänellä on alalta muutakin tietämystä kuin koulutietämystä.”
Airaksinen hämmästelee metsänomistajia, jotka eivät kilpailuta puukauppoja. Hän kilpailuttaa aina, joko itse tai metsänhoitoyhdistyksen kautta.
”Sen päivän kun vielä näkisin, että kotimaisen puun hinta kohoisi samalle tasolle tuontipuun kanssa.”
Airaksinen kertoo olevansa erittäin tarkka katkonnasta ja korjuujäljestä.
”Uskon, että metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä rooli metsätaloudessa tulevaisuudessakin ja ne tulevat säilyttämään jäsenensä.”
Kun metsänomistaja asuu kaukana metsistään, vaikuttaa se vääjäämättä niiden hoitoon, uskoo Airaksinen. Hän pääsee omiin metsiinsä kävellen kotiovelta.
Airaksisen iloksi hänen poikansa on halukas muuttamaan tulevaisuudessa tilalle ja on kiinnostunut metsien hoidosta. Aktiivinen ote metsänhoitoon jatkuu myös tulevaisuudessa Juvan Kiiskilässä.
SARI PENTTINEN
Maamies-
koulun
opettaja vertasi metsää peltoon ja sanoi, että tarkoituksena on ottaa
sato säännöllisesti talteen ja laittaa
uusi kasvamaan.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
