
Jani Ylälehto tarttui soten ruoriin kriisin keskellä ‒ edessä miljoonasopeutuksia
Ylälehdon mukaan sote-alueella on kyettävä jatkossa määrittelemään tarkemmin, mitä mikäkin palvelu käytännössä tarkoittaa ja miten se toteutetaan.Pihtipudas
Kuljetusalan yrittäjä Jani Ylälehto (kesk.) on Keski-Suomen aluehallituksen uusi puheenjohtaja. Edessä on heti raskas säästösavotta. Kuva: Petteri KivimäkiValtiovarainministeriön arviointimenettelyyn joutunut Keski-Suomen hyvinvointialue on ajautunut johtajuuskriisiin. Marraskuun alussa erostaan ilmoitti ensin hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet ja pian sen jälkeen myös aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.) sai lähteä. Syy oven käymiseen oli molempien kohdalla luottamuspula.
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen johtopaikka on korvamerkitty maakunnan suurimmalle puolueelle keskustalle. Viime viikon tiistaina tehtävään valittiin kuljetusyrittäjä ja keskustapoliitikko Jani Ylälehto Pihtiputaalta.
”Sanoisin, ettei ole yhtä yksittäistä syytä, miksi johto meni vaihtoon. Syitä oli monia ja kokonaistilanne muodostui sellaiseksi, että epäluottamus alkoi kiehua yli suhteessa hyvinvointialuejohtajaan”, Ylälehto kertoo.
”Kun vielä alueen talous on mennyt koko ajan ahtaammalle, kulminoitui tyytymättömyys näihin kahteen henkilöön. Heidän keskinäinen johtamis- ja osaamistasapainonsa oli myös aika haasteellinen”, hän pohtii.
Ylälehto on ollut Keski-Suomen aluehallituksessa sen perustamisesta lähtien. Viimeksi hän toimi aluevaltuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävässä.
”Tässä tilanteessa on arvioitava asiat niin, ettei aiheuteta hätiköidyillä päätöksillä ja liian rajuilla leikkauksilla lisäkuluja erikoissairaanhoitoon.”
Valtiovarainministeriön vetämä arviointiryhmä vaatii, että Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkosta on saatava kasaan 18,6 miljoonan euron säästöt vuositasolla.
Arviointiryhmän esitys on palveluja merkittävästi keskittävä ja monille laita-alueille hankala. Pihtiputaalla se tarkoittaisi vuodeosaston sulkemista sekä terveyskeskuksen muuttumista palvelupisteeksi.
Ylälehdon mukaan vaikeita ja raskaita päätöksiä onkin pian tulossa.
”Tässä tilanteessa on arvioitava asiat niin, ettei aiheuteta hätiköidyillä päätöksillä ja liian rajuilla leikkauksilla lisäkuluja erikoissairaanhoitoon. Eikä saa aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä kellekään, ei millekään tietylle ihmisryhmälle eikä alueelle.”
Pihtiputaalainen arvioi, että tasaisesti kohdistuva niukkuuden jakaminen maantieteellisesti laajan hyvinvointialueen eri osiin olisi kansalaisten silmissä paremmin hyväksyttävissä.
”Mutta jos jokin ryhmä tai jokin alue kärsii voimakkaasti enemmän kuin muut, se ei ole demokraattisen yhteiskunnan kannalta hyvä asia.”
Aikataulu on tiukka sillä, takarajaksi säästöpäätöksille on asetettu 9. joulukuuta, jolloin aluevaltuuston on asiasta päätettävä.
”Säästöistä ei eroon päästä. Keskustelua on laajennettava kaikkien puolueryhmien väliseksi, jotta luodaan kokonaiskuva siitä, miten tarvittavat säästöt saadaan kasaan mahdollisimman järkevästi.”
”Jos jokin ryhmä tai jokin alue kärsii voimakkaasti enemmän kuin muut, se ei ole demokraattisen yhteiskunnan kannalta hyvä asia.”
Ylälehdon mukaan sote-alueella on kyettävä jatkossa määrittelemään tarkemmin, mitä mikäkin palvelu käytännössä tarkoittaa ja miten se toteutetaan.
”Palveluverkkoesityksessä on ollut sellainen puute, ettei siinä ole kunnolla määritelty, mitä esimerkiksi liikkuvat palvelut tarkoittavat. Tai mitä saatavilla olevien palveluiden kannalta tarkoittaa, jos jossain kunnassa on sote-palvelupiste.”
Ylälehto huomauttaa, että koko sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite oli parantaa perustason palveluita, sujuvoittaa hoitoketjuja ja vähentää erikoissairaanhoidon kuluja, kun hoidon jatkuvuus on kunnossa.
”Kun säästöjä nyt tehdään kovalla tahdilla koko maassa niin riskinä on, että kaikki edellä mainitut kehittyvät päinvastoin huonompaan suuntaan.”
Jani Ylälehto muistuttaa, että Pihtiputaalla asuu paljon ikäihmisiä, jotka ovat terveyspalveluiden tarpeessa. ”Taustalla on paljon pitkiä raskaita työuria maatalouden parissa.”Harmaita hiuksia Keski-Suomen hyvinvointialueella ovat aiheuttaneet toistuvat ongelmat diagnoosien kirjaamisissa.
”On ollut monennäköistä järjestelmäongelmaa, diagnoosien kirjaamisessa olevaa osaamisongelmaa sekä diagnoosien määrittelyongelmaa. Eli mikä määritellään pitkäaikaiseksi vaivaksi, onko esimerkiksi lonkkamurtuma pitkäaikainen vaiko poistuva ongelma”, Ylälehto sanoo.
Suomen hyvinvointialueiden välillä on ilmennyt niin valtavia eroja diagnoosien kirjaamisissa, että Petteri Orpon (kok.) hallituksessa on alettu selvittää asiaa.
”On esitetty arvio, että alueeltamme saattaa puuttua vuositasolla jopa 50 miljoonaa euroa diagnoosien tilastointiongelmista johtuen. Jos asiaa ei saada korjattua, tilanne vain pahenee vuodesta toiseen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat










