EU esittää kauppaa valvovia viranomaisia, sakotusoikeutta ja neuvotteluturvaa tuottajalle – "Tärkeää, että viranomaisella on terävät hampaat"
Komission esitys kauppatapojen sääntelystä menee kotimaista lainsäädäntöä pidemmälle. Se nimeää kauppatavat, jotka tulisi kieltää kokonaan.
EU:n mukaan viranomainen saisi sakottaa kauppaa, jos epäterveitä kauppatapoja vielä direktiivin voimaan tultuakin havaitaan. Kuva: Jaana KankaanpääEuroopan komission torstainen direktiiviesitys listaa jatkossa kielletyt, ruokaketjussa esiintyvät epäreilut kauppatavat.
Samalla se antaa viranomaisille oikeuden sakottaa sääntöjen rikkomisesta ja kannustaa kunkin jäsenmaan nimeämään oman henkilönsä vahtikoiraksi valvomaan elintarvikeketjua.
"On tärkeää, että viranomaisella on terävät hampaat", komissaari Phil Hogan kuvaili EU-parlamentin maatalousneuvoston kokouksessa.
Esitys uudeksi elintarvikemarkkinalaiksi on jaettu kahteen osaan: kokonaan kiellettyihin kauppatapoihin sekä tapoihin, joita ei saa esiintyä ilman, että siitä on mainittu sopimuksessa.
Kokonaan kiellettyihin kauppatapoihin kuuluvat muun muassa tuoretuotteiden 30 päivän maksuajan ylittäminen tai tilausten peruminen viime tipassa.
Ostaja ei saisi jatkossa muuttaa yksipuolisesti tai takautuvasti toimitussopimuksen ehtoja koskien toimituksen tiheyttä, aikataulua, määrää, laatua tai hintaa.
Komission mustalle listalle on määrätty myös hyvitysmaksut, joita tuottaja on saattanut joutua maksamaan hävikkiin joutuneista tuotteista.
Etukäteen tulee sopia myymättömien tuotteiden palautuksesta, lisämaksuista toimitussopimuksen ylläpitämiseksi tai tuotteiden markkinointimaksuista.
Kiellettyjen kauppatapojen nimeämisen lisäksi komission esitys kannustaa jäsenmaita palkkaamaan viranomaisen, jonka tehtävänä on valvoa uuden lain toteutumista.
Valvontaviranomainen saisi toimia itsenäisesti tai tietoon tulleiden valitusten perusteella.
Lainsäädännön tarkoituksena on parantaa elintarvikeketjun toimivuutta ja erityisesti tuottajan neuvotteluvoimaa EU:ssa. Komission teettämän selvityksen mukaan jopa 90 prosenttia vastanneista kärsii epäreilusta kohtelusta unionissa.
Lainsäädäntöesitys koskisi vain pieniä ja keskisuuria tavarantoimittajia. Direktiivi jättää suuret tavarantoimittajat velvoitteen ulkopuolelle.
Eurooppalaisten tuottajien kattojärjestö Copa-Cogeca on tyytyväinen EU:n esitykseen mutta sen mielestä kaikkia yhtiöitä tulisi suojella epäreiluilta kauppatavoilta yhtiön koosta riippumatta.
Myös isot yhtiöt kärsivät epäreilusta kohtelusta.
MTK toivottaa tuoreen lainsäädännön tervetulleeksi.
"Tämä on hyvin synkronissa kansallisen toiminnan kanssa", MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.
Samaan aikaan Suomen kansallinen elintarvikemarkkinalaki on lausuntokierroksella. Marttilan mukaan haasteita kuitenkin riittää sovittaa kotimainen lainsäädäntö EU:n kanssa yhtä kunnianhimoiseksi.
"Jäsenmaita velvoittava lainsäädäntö menee kotimaata pidemmälle."
Kotimainen esitys ei nimeä epäreiluja kauppatapoja mutta määräisi kullekin jäsenmaalle lainsäädäntöä valvovan viranomaisen.
MTK pitää EU-lainsäädäntöä hyvänä pohjana, vaikkakin myös kotimaassa asioissa tulisi päästä eteenpäin.
Järjestön mielestä kansallinen elintarvikelainsäädäntö tulisi saada ensin voimaan, minkä jälkeen sitä voidaan alkaa muokkaamaan unionin ehdotusten mukaan.
Seuraavaksi esitys menee jäsenmaiden neuvoston ja parlamentin käsittelyyn.
Lue myös:
EU:n elintarviketeollisuus vaatii viljelijöiden rinnalla kauppatapalakeja
MT:n selvitys: Elintarvikeyhtiöt kannattavat ruokavaltuutettua – kaupan asema edelleen liian vahva
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
