Eurovaalipäätös jouluun mennessä
BRYSSEL (MT)
Ehdokkuus eurovaaleissa ja kisa EU:n kärkipaikoista kiehtovat keskustalaista Olli Rehniä.
”Koen motivoivana työskennellä Suomen Eurooppa-politiikan pitkän linjan puolesta. Minulla on edelleenkin virtaa ja verkostoja, joista voisi olla hyötyä Suomelle ja miksei Euroopallekin”, komissaari pyörittelee.
Ehdokkuudestaan hän lupaa kertoa viimeistään jouluun mennessä, kun kisa euroliberaalien kärkiehdokkaasta umpeutuu.
Kannatustaan hän on jo tiedustellut niin Euroopassa kuin Suomessa.
Liberaalit aloittavat eurovaalikampanjansa marraskuun lopussa Lontoossa pidettävässä puoluekokouksessa. Kärkiehdokkaan paikkaa on tiettävästi tavoittelemassa ainakin Belgian entinen pääministeri ja nykyinen meppi Guy Verhofstadt.
Käytännössä ehdokkaasta päätetään liberaalipuolueiden johtajien kokouksessa 19. joulukuuta. Periaatteessa kärkiehdokas tavoittelee EU-komission puheenjohtajan paikkaa, mutta se vaatisi liberaalien nousemista suurimmaksi ryhmäksi europarlamentissa.
Todennäköisempiä virkoja liberaalien kärkiehdokkaalle voisivat olla esimerkiksi EU:n ulkopoliittinen edustaja sekä kaavailuissa oleva euroryhmän pysyvä puheenjohtajuus. Rehnin kohdalla nimitys vaatisi vaalimenestyksen lisäksi tukea myös Suomen hallitukselta. Se voi olla hankalaa, koska periaatteessa Suomen komissaaripaikka on jyvitetty kokoomukselle.
Rehnin mielestä EU:n tärkein tehtävä tulevalla vaalikaudella on talouskasvun edistäminen ja työpaikkojen luominen kestävällä tavalla.
”Vihreän kasvun ja biotalouden pitää saada vahvempaa sijaa myös EU:n toiminnassa.”
Viime aikoina käytyä liittovaltiokeskustelua Rehn pitää teoreettisena ja käytännön EU-päätöksenteosta vieraantuneena.
”Näen, että EU:ta kehitetään edelleenkin kansallisvaltioiden yhteenliittymänä, johon kyllä kuulu tiivistyvää poliittista päätöksentekoa alueilla, joissa se on mielekästä. Mutta on myös alueita, jotka on jatkossakin syytä pitää jäsenvaltioiden vastuulla.”
Tällaisia, kansallisissa käsissä pidettäviä asioita ovat Rehnin mukaan esimerkiksi verotus, sosiaaliturva, terveydenhuolto ja eläkejärjestelmä.
Joissakin asioissa EU:n sääntely on Rehnin mielestä mennyt liian pitkälle ja sitä on syytä karsia.
Rehn aloitti EU-komissaarina kesällä 2004, kun hän nousi Erkki Liikasen (sd.) tilalle tietoyhteiskuntakomissaariksi. Sen jälkeen kädessä ovat olleet laajentumis- ja talouskomissaarien salkut.
Omia saavutuksiaan hän ei halua eritellä, mutta pitää EU:n tärkeimpänä aikaansaannoksena rauhan ja kansanvallan edistämistä varsinkin Itä-Euroopassa ja Balkanin alueella.
Vaikeinta on ollut velkakriisin hoitaminen. Pohjakosketus koettiin kesäkuussa 2012, kun Kreikassa käytiin kahdet vaalit ja maa oli vailla poliittista johtoa. Kriisin pahimmat käänteet koettelivat myös komissaarin uskoa.
”Koskaan ei pidä antaa periksi. Välillä tuli takkiin kunnolla ja käytiin aika syvällä, mutta niissä tilanteissa pitää koota itsensä ja pyrkiä uudelleen kohti pintaa.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
